Selvitys metsätalouden uudesta kannustejärjestelmästä, ”Metkasta” julkaistiin juuri. Yleisesti ottaen Metka- työryhmä on vastannut hyvin toimeksiantoonsa ja esitykset ovat kannatettavia. Metsänparantajan ja toimijan näkökulmasta esityksestä nousi muutamia seikkoja, joita tuon blogissani esiin.

Metsätieverkosto

Metsäteiden ja siltojen merkitys metsätalouden infralle on tuotu selvityksessä korostetusti esille.  Esitetyillä muutoksilla ja uudistuksilla metsäteiden korjausvelkaa saataneen taittumaan.

Keskeisiä uudistuksia metsäteille ovat tuen ohjaaminen tiekunnalle, siltahankkeiden tuen korotus 75 % ja yhden tilan tiehankkeiden mahdollisuus. Tiekuntatuki tuo myös yhteisöt tuen piiriin. Muutos lisää tieosakkaiden tasapuolisuutta ja edesauttaa perusparannushankkeiden käynnistymistä ja vähentää niiden hallinnoinnin byrokratiaa. Tiekuntatuen kääntöpuolena tosin seuraa, että osakkaat, jotka nyt voivat vähentää alv:n osuuden verotuksessa, eivät uuden tukimallin myötä pysty tästä enää hyödyntämään.Metsäteiden kantavuusvaatimus on mitoitettu Metsätehon uusien tienormien mukaan sekä kantavuusmittaus tulisi rahoituksen ehdoksi. Esitykselle on perusteet nykyaikaiset ajoneuvopainot huomioiden.

Raportin mukaan alle 50 prosentin tukitaso ei ole riittävä kannustin tiekunnille perusparannusten käynnistämiseksi. Tukitasoksi on esitetty 50 prosenttia, perustuen yhdenmukaiseen käytäntöön Ely- yksityistieavustusten kanssa. Ely-tukitasoon on esitetty korotuksia Liikenne 12 ohjelmassa. Mikäli Ely tukitaso nousisi, olisi metsäteidenkin tuen seurattava mukana. Tukitason tarkastaminen ylöspäin olisi perusteltua myös peilattuna arvonlisäveron vähennysmahdollisuuden poistumiseen. Siltahankkeiden tukitason korotus 75 prosenttiin on hyvä uutinen tiekunnille ja toimijoille. Tietoimitusmaksut ovat tuen piirissä, mutta ne voivat muodostaa merkittävän kuluerän. Voisivatko tietoimitus- ja muut mahdolliset viranomaismaksut olla 100 prosentin tuella? Ely-tuki mahdollistaa myös muun julkisen tuen tiehankkeilla, sama linjaus olisi suotavaa myös metsäteille.

Esitykseen on jätetty tietiheysvaatimus uuden ja perusparannettavan tien yhteisellä vaikutusalueella.  Metsäkeskuksen nykyisen tulkinnan mukaan tietiheysvaatimusta edellytetään myös perusparannuskohteilla. Tietiheysvaatimus perusparannushankkeilta tulisi poistaa, jotta perusparannus palvelee koko tietä ja tasapuolisesti kaikkia tieosakkaita. Vaatimus 30 prosentin metsäkäytön osuudesta liikenteestä on riittävä ohjaamaan tuet metsätaloudelle merkittäviin kohteisiin.

Vaatimus yhteishankkeina toteutettavissa teissä olisi, että tieyksiköistä on yksityisten maanomistajien omistuksessa vähintään 30 prosenttia. Verrattuna nykyisen lain vaatimukseen kahdesta eri maanomistajasta yhteishankkeessa, uusi tulkinta tuo ”väliinputoaja” teitä, jotka jäävät tuen ulkopuolelle, vaikka olisivat merkittäviä puunkuljetuksille.

Vesieliöstön vapaa liikkuvuus on tärkeä huomioida korjausta vaativissa silta- ja rumpukohteissa, mutta kategorisesti vaadittuna voi johtaa toimivien silta- ja rumpukohteiden kalliisiin remontteihin.

Suometsänhoito

Suometsänhoidon konsensus-holistinen tavoite yhdistää puuston kasvatus, metsänhoitotyöt, hakkuut, uudistaminen, kuivatus, kulkuyhteydet, vesiensuojelu, luonnonhoito, monimuotoisuuden turvaaminen, terveyslannoitukset, ilmastovaikutukset ja hiilensidonta metsänomistajan tavoitteet huomioiden valuma-aluetason kokonaisvaltaisella suunnittelulla on haastava.

Suometsänhoidon tuen minimivaatimuksena on yhden tai useamman tilan vesiensuojelun suunnittelu ja potentiaalisten luontokohteiden kartoitus. Suunnittelulle ja kartoitukselle on esitetty tarkennettuja vaatimuksia. Perussuunnittelun lisäksi on listattu erinäinen määrä eri työlajien kombinaatioita erillisine vaatimuksineen, joita monitavoitteeseen suunnitteluun voitaisiin ympätä. Vaatimus suunnittelualueen muiden toimijoiden suunnitelmien ja jopa suunnittelualueen ulkopuolisten metsätaloustoimenpiteiden huomioiminen ei selvennä tilannetta. Lisäksi suunnitelma aiheuttaisi velvoitteita tulevaisuudessa muiden työlajien toteuttajille.

Valtaojien perkauksen tukirahoitusmahdollisuus on ehdottomasti positiivinen, mikäli se on tarpeellinen vesiensuojelulle. Metsäalueiden peruskuivatukselle, kun ei ole ollut rahoitusmahdollisuutta vuosikymmeniin.

Lopputulemana on kudelma, jonka käytännön toteuttaminen aiheuttaa päänvaivaa suometsänhoidon palvelun tarjoajalle, suunnittelijalle, työlajien eri toteuttajille sekä rahoittajalle. Asiakkaan, siis metsänomistajan, voi olla hyvin vaikea hahmottaa, mitä hyötyä hän suunnittelusta saa ja mihin se hänet velvoittaa kannustejärjestelmän voimassaoloaikana. Epävarmuus voi johtaa suunnittelemattomaan omatoimisuuteen.

Kuten esityksessä on todettu, uutta toimintamallia on syytä testata ennen käyttöönottoa. Myös esitys suunnittelijoiden ammattitaidon varmentamisesta suometsäosaaja näyttökokeen kautta on paikallaan.

Metsäluonnonhoito

Useamman tilan luonnonhoidon yhteishankkeiden osalta on esitetty nykyisenmuotoisen toimintatavan jatkoa, jossa Metsäkeskus vastaa yleissuunnittelusta ja hankehausta.

Uutena olisi ilman hankehakumenettelyä rahoitettavat pienimuotoiset luonnonhoitotyöt. Luonnonhoitotöitä voisivat maanomistajat tai toimijat tarjota Metsäkeskukselle ennakkosuunnitelman avulla, jolla varmistettaisiin rahoituskelpoisuus. Esitetty toimintatapa lisäsi merkittävästi rahoitettavien luonnonhoitohankkeiden määrää, pinta-aloja sekä vaikuttavuutta. Toimintamalli vähentäisi hallinnollista byrokratiaa sekä rahoittajan ja toimijan osin päällekkäistä työtä, jota nykyinen hankehakumenettelymalli suunnittelussa aiheuttaa. Kannustinjärjestelmän jatkossa kannattaisi miettiä, voisiko myös laajemmat usean tilan yhteishankkeet edetä luonnonhoitotyömallin mukaan.

Tulevan kannustinjärjestelmän lain laadintavaiheessa metsänparannuksen osalta on siis vielä huomioitavaa!

Kirjoittaja Pauli Juntunen toimii Metsäpäällikkönä OTSO Metsäpalvelut Oy:ssä ja on toiminut metsänparannuksen ja tukijärjestelmien parissa vuodesta 2004. Metsänparannussäätiön metsänparantajan ansiomerkki 2015.

Tilaa OTSO:n uutiskirje ja saat tuoreet jutut suoraan postilaatikkoosi!