OTSO palvelee yksittäisten metsänomistajien lisäksi myös eri kokoisia yrityksiä ja yhteisöjä. OTSO:n puustonkäsittelypalvelut ovat palvelukokonaisuus, jonka puitteissa toteutetaan jatkuvasti hankkeita esimerkiksi sähköverkkoyhtiöille, rata- ja tiehankkeiden toteuttajille sekä teollisuudelle.

OTSO:n puustonkäsittelypalvelut ovat isomman kokoluokan metsänhoitohankkeita, joiden tarkoituksena on yleensä parantaa yhteiskunnallisesti tärkeimpien toimintojen toteutumista. Puustonkäsittelypalveluiden merkittävin asiakasryhmä ovat sähköverkonhaltijat, eli kantaverkosta vastaava Fingrid sekä paikallisista ja alueellisista sähköverkoista vastaavat jakeluverkkojen haltijat. Lisäksi hankkeita toteutetaan Väylävirastolle tie- ja rautatieverkoston turvallisuuden parantamiseksi. Myös puuta jalostava teollisuus, kunnat ja seurakunnat hyödyntävät OTSO:n puustonkäsittelypalveluita metsiensä hoidossa sekä puukaupan toteutuksessa.

Tulevaisuudessa puustonkäsittelypalveluita tarjotaan entistä enemmän kestävän energiantuotannon tukemiseen eli esimerkiksi tuulipuistohankkeisiin.

Toimintavarmuutta sähkönjakeluun

OTSO:lla on merkittävä rooli suomalaisten kotitalouksien ja teollisuuden sähkönjakelun turvaamisessa. Sähköverkon haltijoille toteutettavilla reunavyöhykehakkuilla, vierimetsänhoitotoimenpiteillä sekä riskipuiden poistoilla varmistetaan, ettei sähköverkkojen toimintavarmuus häiriinny esimerkiksi ilmastonmuutoksen myötä lisääntyneiden myrsky- tai lumituhojen ansiosta.

Kun kyseessä on suurjänniteverkko, sen yleensä 26–42 metriä leveää johtoaukeaa ympäröivää puustoa poistetaan verkon toiminnan varmistamiseksi reunavyöhykehakkuilla. Reunavyöhyke on leveydeltään 10 metriä johtokadun molemmin puolin. Johtoalueeseen on lunastettu käyttöoikeus sähkönsiirtoon, mutta maanomistaja omistaa maan ja puut. Reunavyöhykkeen puuston kasvua on rajoitettu lunastuksessa ja myös reunavyöhykkeen takana olevia ylipitkiä puita voidaan poistaa sähköturvallisuuden ja verkon häiriöttömyyden takaamiseksi. Hakkuissa puustoa poistetaan harvennuksilla tai maanomistajan luvalla myös avohakkuuna.

Keskijänniteverkon tapauksessa johtokadun leveys on yleensä 7–10 metriä, ja sitä ympäröivän reunavyöhykkeen leveys Tapion metsänhoitosuositusten mukaisesti 10–15 metriä. Tällöin johtokadun ympäristöä hoidetaan maanomistajan osittaiseen vapaaehtoisuuteen perustuvana vierimetsänhoitona. Käytännössä vierimetsänhoitotoimenpiteet voivat pitää sisällään reunavyöhykkeen taimikonhoitoa, harvennushakkuita, sähkönjakelun kannalta vaarallisten yksittäisten puiden poistoa tai avohakkuita. 

Olipa kyseessä lunastusoikeuteen perustuva reunavyöhykehakkuu tai maanomistajan osittaiseen vapaaehtoisuuteen perustuva vierimetsänhoito, on hakkuita seuraava puukauppa metsänomistajalle OTSO:n hoitamana aina vaivaton vaihtoehto. Valtakunnallisena puukauppatoimijana OTSO varmistaa, että metsänomistaja saa halutessaan myös hyvin pienet erät myytyä ja että kaupasta saadaan paras mahdollinen hinta. Metsäomistaja voi valita, osallistuuko hän OTSO:n järjestämään yhteismyyntiin vai hyödyntääkö hän puut itse. Yhteismyynnissä OTSO huolehtii puun kuljetuksesta tehtaille. Sovittaessa yksittäisiä puita voidaan jättää myös maastoon esimerkiksi luonnonsuojelualueilla.

Esteettömiä kulkuyhteyksiä

Sähköverkonhaltijoiden lisäksi myös Väylävirastolle toteutettavat hankkeet ovat merkittävä osa OTSO:n puustonkäsittelypalvelujen liiketoimintaa.

Rataverkoston reunavyöhykkeitä hoidetaan radan molemmin puolin yleensä noin 30 metrin leveydeltä Väyläviraston omistamalla alueella. Kuitenkin esimerkiksi tasoristeysalueilla puustoa voidaan poistaa reunavyöhykettä laajemminkin, jos se katsotaan risteysturvallisuuden näkökulmasta välttämättömäksi. Hoitotoimenpiteiden aikana maastosta poistetaan kaikki ylimääräinen kasvusto, joka voi heikentää radalla tapahtuvan liikennöinnin turvallisuutta. Toisinaan suojavyöhykkeelle osuu yksityisomistuksessa olevia alueita. Mikäli näillä sijaitsevat yksittäiset puut eivät vaaranna liikenneturvallisuutta, voidaan ne jättää poistamatta.

Tieverkosto on valtion omistuksessa ja se on rajattu suojavyöhykkeet sisältävin kiinteistörajoin. Teiden ympäristössä suoritettavat hakkuut ja harvennustoimenpiteet tehdään siis pääsääntöisesti valtion omistamilla mailla, eikä niitä uloteta yksityisomistuksessa oleville alueille.

OTSO:lta avaimet käteen

OTSO on huolehtinut suomalaisten sähköverkkojen toimintavarmuudesta, teiden ja ratojen turvallisuudesta ja puuta käyttävän teollisuuden raaka-ainevalmiudesta jo vuosien ajan. Pitkän historiansa ja valtakunnallisen vaikutusalueensa ansiosta se toteuttaa järeimmänkin kokoluokan hankkeet luotettavasti. Äärimmilleen hiotulla toimintakonseptilla varmistetaan, että hanke pystytään tarvittaessa käynnistämään nopeallakin aikataululla ja viemään lyhyestä valmisteluajasta huolimatta onnistuneesti maaliin.

Puukauppaprosessi kestää ajankohdasta riippuen muutamasta kuukaudesta puoleentoista vuoteen. Oikealla suunnittelulla metsän voi muuttaa rahaksi nopealla aikataululla. Jos esimerkiksi vallitseva koronapoikkeustila on aiheuttanut lommon omaan talouteen, voi puukauppa olla hyvä vaihtoehto sen oikaisemiseen. Puuta käytetään edelleen normaalisti ja sen hinta on tällä hetkellä kohtuullisen hyvällä tasolla.

Kun kyseessä on mittavan kokoluokan metsänhoitohanke, korostuu onnistumisen merkitys jokaisella projektin osa-alueella. Siksi kumppani hankkeeseen kannattaa valita huolella sekä varmistaa, että projektin ottaa vastuulleen kokenut toimija, jolta hankkeen toteutuksen saa luotettavasti ja laadukkaasti yhden oven takaa.

Tilaa OTSO:n uutiskirje ja saat tuoreet jutut suoraan postilaatikkoosi!