Ilmastovastuullinen metsänkäsittely on pinnalla julkisessa keskustelussa. Etenkin suometsienhoito ja suometsien käsittelyjen eri vaikutukset ovat herättäneet paljon argumentteja puolesta ja vastaan. Suometsissä lisämausteensa tuovat ympäristönäkökulmasta vesiensuojelu, monimuotoisuus sekä ennallistaminen. Näkemyksiä eri suuntiin esitetään politiikkojen, tutkijoiden, metsäalan ammattilaisten, ympäristötahojen ja metsänomistajien suulla.  

Mutta mitä me oikeasti tiedämme suometsistä? Kerätäänpä suometsänhoidon faktoja hieman yhteen kestävyyden eri näkökulmista!

Metsänkasvatus ja vesiensuojelu

Suometsiä on ojitettu pian vuosisata. Metsänkasvatuksen, puun biomassan lisäämisen ja hakkuumahdollisuuksien kasvattamisen kannalta tulokset ovat kiistattomat. Tuhka- tai PK (fosfori ja kali) lannoituksilla on turvemailla päästy hyviin tuloksiin kasvun lisääjänä. Yhtä kiistattomia ovat suometsien kuivatuksen ja käsittelyn negatiiviset vesistövaikutukset, siis lisääntyvä humus- ja kiintoaineskuormitus, ravinnepäästöt sekä luonnontilaisten suoympäristöjen väheneminen. Tutkimustulosten ja olemassa olevan ohjeistuksen osalta tilannetta voidaan pitää hyvänä tällä saralla. Suometsänhoidon suositukset turvaavat puuston kestävän käsittelyn ja vesien- ja ympäristöhoidon ohjeistuksella voidaan vähentää ja hallita ympäristöhaittoja.

Hiilinielu

Suometsien hiilitase ja ilmastovaikutusten hallinta onkin jo haastavampi. Suometsien lisääntynyt puuston biomassa on ehdottomasti hiilinielu. Mutta samaan aikaan turpeen maatuessa ja hajotessa haihtuu ilmakehään hiilidioksidia, metaania ja typpioksiduulia eli ilokaasua. Nämä puolestaan ovat kasvihuonekaasuja, joilla on negatiivinen vaikutus ilmakehään ja hiilitaseeseen. Vesitason pinnansäätely puuston kasvattamiseksi ja turpeen hajoamisprosessin hillitsemiseksi on tässä avainasemassa. Tasapainoilu suometsissä puuston ja turpeen osalta vaatii vielä lisää tutkimusta ja tarkennuksia tuleviin suometsänhoidon ohjeistuksiin.

Ennallistaminen

Suometsien ennallistaminen on ristiriitainen toimenpide. Aktiivisella ennallistamisella voidaan tuottaa paljon vesistöhaittoja ja lisätä kasvihuonekaasuja. Toisaalla vaakakupissa painaa monimuotoisuuden ja luonnontilaisuuden lisääminen. Heikkotuottoisiksi jääneet, nykyohjeistuksen mukaan kannattamattomat ojituskohteet suositellaan jätettäviksi aktiivisten ennallistamistoimenpiteiden ulkopuolelle. Aktiiviset ennallistamistoimet kohdennetaan ensisijaisesti jo olemassa olevien suojelualueiden laajentamiseen tai kohteisiin, joissa palautetaan uhanalaista lajistoa tai suotyyppejä.

Jatkuva kasvatus suometsissä

Jatkuvan tai peitteisen kasvatuksen menetelmiä on esitetty ratkaisuiksi suometsiin. Menetelmässä korjataan poimintahakkuin ylempää latvuskerrosta ja uudistaminen tapahtuu pienaukoin tai alikasvosta hyödyntämällä. Vesitason säätely hoidetaan puuston haihdutuksella ojituksia korvaten. Tarvittavan haihdutuksen turvaamiseksi suometsissä pitää olla puustoa 120–150 m3 hehtaarilla myös käsittelyjen jälkeen. Tämä puustomäärä on karuimmilla kasvupaikkatyypeillä ja pohjoista kohti mentäessä suuri. Tai toisin, korjattavan puuston määrä muodostuu niin vähäiseksi, ettei korjuu kannata. Poimintahakkuut edellyttävät myös useampia korjuukertoja. Suometsien haastavat korjuuolosuhteet vaikeuttavat metsien käsittelyä myös jatkuvapeitteisessä menetelmässä. Menetelmän taloudellisesta kannattavuudesta ovat tutkijat eri mieltä. Ympäristönäkökohdat huomioiden, jatkuvalla kasvatuksella on tulevaisuudessa varmasti kasvava rooli suometsissä.

Suometsien kestävä käyttö

Suometsien kestävään käyttöön ei ole yhtä helppoa ratkaisua. Ohjeistuksen tulee jatkossakin pohjautua tutkimukseen ja yhteisesti säädettyihin hoito-ohjeisiin. Metsäntutkimuksessa tämä vaatii pitkäjänteistä tutkimus- ja kehittämistoimintaa.  Nykyisessä hektisessä ajassa tuntuu välillä siltä, kuin tutkimushypoteesit tai yksittäiset tulokset muuttuisivat tarkoitusperiä vastaaviksi hokemiksi. Hokemiksi, joita pian esitellään yleisin tuloksina ja joiden varaan esitetään jo toimintaohjeistuksen laatimista. Yhtä kaikki, suometsien hoidolla on tulevaisuutta jatkossakin. Metsänomistajien päätöksentekoa tulee ohjaamaan tulevaisuudessa monitavoitteisempi suunnittelu ja toimenpiteiden toteutus, jossa huomioidaan kokonaisvaltaisesti edellä esitettyjä. Metsäammattilaisten osaamis- ja vaatimustaso tulee korostumaan merkittävästi. Huomion arvoinen signaali suometsien yhä tärkeäksi koetusta roolista on, että suometsien hoito on työlajina vahvasti mukana uuden metsätalouden kannustinjärjestelmän laadintatyössä.

OTSO Metsäpalvelut on aktiivisesti mukana suometsienhoidon tutkimus- ja kehittämistoiminnassa sekä kehittää palveluitaan metsänomistajille huomioiden alan kehityssuunnat.

Pauli Juntunen

Metsäpäällikkö

OTSO Metsäpalvelut Oy

 

Tilaa OTSO:n uutiskirje ja saat tuoreet jutut suoraan postilaatikkoosi!