Yksityistie ja silta ovat Savonrannan Syvälahdentiellä tänään ensiluokkaisessa kunnossa. Kiitos tästä kuuluu tiekunnalle, joka päätti ryhtyä kunnostustoimiin ennen kuin vilkkaasti liikennöidyllä alueella sattuisi kulkuyhteyksien huonon kunnon vuoksi onnettomuus.

Syvälahdentien tiekunta on suuri. Yhteensä siinä on osakkaita 110 ja lomakiinteistöjä sen alueella 70. Lomaliikenteen lisäksi tiekunnan tieverkostoa käyttävät ahkerasti ammattiautoilijat, sillä 2300 hehtaarin laajuiselta alueelta kuljetetaan teollisuuden käyttöön puuta vuosittain 10 000 kuutiometriä.

Tiekunnan alueella vakituista asutusta on tänä päivänä enää kolmen kotitalouden verran. Yhtä näistä asuttaa 70-vuotias Anna-Maija Pöllänen, joka toimii myös Syvälahden tiekunnan puheenjohtajana. Ikänsä Savonrannan Syvälahdessa asunut Anna-Maija on sitkeyden perikuva. ”Ainoa nykyajan mukavuus kotonani on sähköllä toimiva pyykinpesukone. Muutoin hoidan kotityöt edelleen hartiapankilla. Vedet kannan sisään ja vien ulos, minkä lisäksi lämmitän tuvan oman metsän puilla.”

Halkeamat ja kuopat saivat miettimään kunnostusta

Anna-Maijan sitkeydestä oli hyötyä myös hänen tiekuntansa tie- ja siltahankkeen läpiviennissä. ”Näin isossa joukossa käytetään aina ääniä väistämättä puolesta ja vastaan. Välillä käytiin kiivastakin keskustelua siitä, miten tarpeellinen hanke olisi. Onneksi järki kuitenkin voitti ja hanketta päätettiin lähteä pohjustamaan.”

Ensimmäiset tunnustelut sillan kunnostamiseksi tehtiin kymmenisen vuotta sitten. ”Silloin suoritetussa kuntotarkastuksessa kävi ilmi, että sillan betonirakenteissa oli halkeamia ja sen puukansikin oli rispaantunut. Koska lukuisat tukkirekat ja yksityisautoilijat ylittävät Karhukosken siltaa pitkin päivittäin, päätimme ryhtyä toimiin ennen kuin sattuisi jotakin ikävää. Sillan kunnossapitohan on tiekunnan vastuulla, ja valitsimme mieluummin maksaa uudesta sillasta kuin mahdollisten onnettomuustuhojen korvaamisesta.”

Myös tiekunnan alueella kiemurteleva reilun 15 kilometrin pituinen yksityistie oli kipeästi kunnostuksen tarpeessa. ”Tie oli kuoppainen ja erityisesti sateisina kesinä sitä piti lanata monta kertaa. Uuden pinnoitteen lisäksi tien sivuojat kaipasivat kuntoonlaittoa.”

Kun ajatus hankkeesta oli lähtenyt viriämään, oli seuraava askel ryhtyä keskustelemaan sen käytännön toteutuksesta. ”OTSO oli johtanut tiekuntamme kokouksia jo vuosikausien ajan ja olimme heidän toimintaansa kovasti tyytyväisiä. Koska OTSO:n osaaminen tie- ja siltahankkeiden toteutuksessa oli koko valtakunnan tasolla aivan omaa luokkaansa, emme edes lähteneet miettimään muita vaihtoehtoja.”

Hanke käynnistettiin virallisesti lokakuussa 2018 ja työt lähtivät heti etenemään vauhdilla. ”Sillan uusiminen sujui ripeästi. Sen purkutyöt alkoivat remonttiviikon maanantaina ja jo perjantaina ajettiin uutta siltaa pitkin. Tiehankkeen ensimmäinen, reilun 9 kilometrin pituinen osuus puolestaan luovutettiin tiekunnallemme valmiina toukokuussa 2019. Loppupätkän kunnostus alkaa suunnitelmien mukaan keväällä 2020.”

Tuloksena turvallisuutta ja mukavuutta

Onnistuneen kunnostushankkeen ansiosta Karhukosken silta täyttää nyt tämän päivän liikenneturvallisuusvaatimukset ja tiekunnan yksityistieverkostokin on pian kokonaisuudessaan valmis vastaamaan vilkkaan liikenteen tarpeisiin.

Anna-Maija Pöllänen on tyytyväinen paitsi uudistus- ja kunnostustöiden tekniseen laatuun, myös siihen, miten hanke on käytännön tasolla viety OTSO:n toimesta läpi. ”Karhukoski ylitetään nyt, ja todennäköisesti myös seuraavat 50–100 vuotta vankkarakenteista ja turvallista betonikantista siltaa pitkin. Tieverkostomme ensimmäisenä kunnostettu osuus on nyt niin ikään liikenteelle turvallinen ja kantaa kauttaaltaan raskaammankin kaluston painon. Perusparannushankkeen aikana koko kunnostetulle osuudelle kaivettiin sivuojat ja levitettiin uudet murskeet. Siellä, missä tien pohja oli kovasti pehmeää, asennettiin murskekerroksen alle myös suodatinkankaat. Rumpuja tielle asennettiin reilu parisenkymmentä. Tien parantunut kunto tuli ensimmäistä kertaa todistettua kesän ja syksyn 2019 aikana. Lanausta ei tarvinnut tielle tehdä samaan tapaan kuin ennen. Ja kertoohan jotain sekin, että tien ja sillan käyttäjät kehuvat niitä nyt poikkeuksetta aina kun aihe tulee jossakin yhteydessä puheeksi.”

Mieluummin ennemmin kuin myöhemmin

Anna-Maija Pöllänen kehottaa tiekuntia huolehtimaan omien kulkuyhteyksiensä kunnosta. ”Yksityistiet ja sillat ovat aina tiekunnan vastuulla. Jos niiden huonokuntoisuuden vuoksi tapahtuu onnettomuus, voi tiekunta joutua kantamaan tästä seuraukset. Jo se pelkästään riittää syyksi kulkuyhteyksien kunnossa pitämiseen. Bonuksena tulee sitten se, että liikennöinti muuttuu mukavammaksi ja asuinkiinteistöjen tai metsätilojen saavutettavuus paranee kun silta kantaa ja tie kulkee tukevalla pohjalla.”

Yksityistiehankkeeseen tai sillan uudistukseen lähtemistä ei kannata Anna-Maijan mukaan pelätä, vaikka kyseessä lähes poikkeuksetta yleensä isomman kokoluokan hanke onkin. ”OTSO on tie- ja siltahankkeiden pitkän linjan ammattilainen, joka hoitaa kokonaisuuden tiekunnalle avaimet käteen -periaatteella. Ja kun OTSO vielä hakee hankkeelle rahoituksenkin, voi tiekunnalle tulla iloisena yllätyksenä, ettei hankkeesta lopulta aivan mahdottomia jääkään sen maksettavaksi.”

Anna-Maija Pöllänen muistuttaa vielä lopuksi, että tiehankkeeseen kannattaa suhtautua investointina, jonka vaikutukset ulottuvat pitkälle tulevaisuuteen. ”Kun tieverkosto on hyvässä kunnossa, ei se vaadi yhtä mittavia vuosittaisia huoltotoimenpiteitä kuin huonokuntoinen tie. Tämänkin kun ottaa tiehankkeen kustannuksia arvioidessaan huomioon, ymmärtää, että kyseessä on kunnostustoimi, jonka toteuttaminen todellakin kannattaa monella tapaa.”

Tilaa OTSO:n uutiskirje ja saat tuoreet jutut suoraan postilaatikkoosi!