Yksityistie- tai siltahanke on tiekunnalle aina merkittävä investointi. Hankkeita kuitenkin tuetaan valtion taholta tällä hetkellä erittäin hyvin ja tiekunnalle saattaakin tulla mieluisana yllätyksenä, miten paljon tuet voivat laskea hankkeen lopullisia kustannuksia.

Yksityistie- tai siltahankkeen kokonaiskustannukset koostuvat hankkeen suunnittelun, rakentamisen, materiaalien sekä hankkeen valvonnan kustannuksista. Luonnollisesti myös sillä, ollaanko rakentamassa uutta vai korjaamassa vanhaa, on kustannuksiin oleellisesti vaikutusta.

Hankkeen kustannuksia miettiessään tiekunnan on hyvä suhtautua hankkeeseen pitkän aikavälin investointina. Esimerkiksi uusi hyväkuntoinen tie maksaa itsensä seuraavien vuosien aikana takaisin muun muassa vähentyneinä tien vuosittaisina huoltokustannuksina sekä toisaalta myös parantuneina puukauppatuloina.

Huomioitavaa on myös, että valtion, kuntien ja kaupunkien myöntämillä hanketuilla sekä verovähennyshyödyillä voidaan tiekunnan osakkaille hankkeesta jäävien kustannusten määrää pudottaa jopa kolmannekseen.

Yksityistiehankkeen hinnoittelu

Yksityistiehankkeen kokonaiskustannuksiin vaikuttaa oleellisesti se, onko kyseessä vanhan tien perusparannus vai kokonaan uuden tien rakentaminen. Tien perusparannuksen arvonlisäverottomat kokonaiskustannukset ovat keskimäärin 16 000 – 20 000 euroa kilometriltä, ja uuden tien rakentamisen arvonlisäverottomat kustannukset sijoittuvat 20 000 – 25 000 euron haarukkaan.

Esimerkki tien perusparannushankkeen kustannuksista:

Tien perusparannushankkeen kokonaiskustannus
124 000 eur (sis. alv 24 %)

Kemera-tuki
62 000 eur

Tiekunnan maksuosuudeksi jää
62 000 eur

Kemera-tuki maksetaan yksityiselle maanomistajalle arvonlisäverottomille kokonaiskustannuksille. Kemera-hankkeissa verottaja palauttaa tien tai sillan kustannuksiin sisältyvän arvonlisäveron, mikäli tieosakas on ilmoittautunut arvonlisäverovelvolliseksi. Liiketoiminnan harjoittajat voivat vähentää tie- tai siltahankkeen kustannukset verotuksessa 15 % vuotuisina poistoina.

Siltahankkeen hinnoittelu

Siltahankkeen toteutuksessa oleellisesti kustannuksiin vaikuttavat tekijät ovat sillan koko ja siltatyyppi. Suurin osa Suomen yksityisteiden nykyisistä silloista on puusiltoja, kuten liimapuupalkki- ja tukkisiltoja. Tänä päivänä rakennettavat uudet sillat ovat betonielementtisiltoja, liimapuupalkkisiltoja sekä teräspalkkisiltoja.

Sillan kuntokartoitus on paras tapa selvittää sillan kantavuus ja kunto. Kuntokartoituksen perusteella OTSO:n silta-asiantuntija tekee siltalausunnon, joka sisältää vaurioraportin, kantavuustarkastelun, painorajoituksen tarpeen määrityksen, toimenpide-ehdotuksen sillan korjaamiseksi tai uusimiseksi sekä kokonaiskustannusarvion siltahankkeelle.

Esimerkiksi siltahankkeen (uusi betoninen elementtilaattasilta, vapaa aukko 8–10 metriä) arvonlisäveroton kokonaiskustannus on noin 100 000–150 000 euroa. Sillan peruskorjaushankkeen, jossa vanhoille perustuksille asennetaan uusi kansirakenne (jännemitta 5–10 metriä) arvonlisäveroton kokonaiskustannus on noin 60 000–100 000 euroa. Kokonaiskustannus sisältää suunnittelun, rakennuttamisen, rakentamisen ja valvonnan.

Esimerkki siltahankkeen kustannuksista:

Siltahankkeen kokonaiskustannus
124 000 eur (sis. alv 24 %)

ELY-tuki
93 000 eur

Tiekunnan maksuosuudeksi jää
31 000 eur

Lisäksi mahdollinen kunnan tai kaupungin myöntämä tuki pienentää tiekunnan maksuosuutta.

Sijoitus, joka maksaa itsensä takaisin

Tien tai sillan kunnostus- tai rakennushanke on sijoitus, jonka vaikutukset ulottuvat pitkälle tulevaisuuteen. Kunnostettu tie kantaa oikein huollettuna 20–30 vuotta ja sillan käyttöikä voi venyä jopa sataan vuoteen.

Tie- tai siltahanke maksaa itsensä takaisin keskimäärin kymmenessä vuodessa kun tukien määrä, verohyödyt, alentuneet tien kunnossapitokustannukset sekä tien positiivinen vaikutus puun kantohintaan otetaan huomioon. Parhaimmillaan tieinvestoinnin takaisinmaksuaika voi kutistua edellä mainitut tekijät huomioiden jopa viiteen vuoteen. Huonokuntoinen silta voi rajoittaa tai estää liiketoiminnan harjoittamisen kokonaan.

Eri tarjoajien hintoja vertaillessaan tiekunnan tulisi aina verrata loppuhinnan lisäksi myös toimitussisältöä. Esimerkiksi tiehankkeissa suurin kustannuserä on tien päällysrakenteessa käytettävä murske. Mitä kantavampi tiestä tehdään ja mitä enemmän sille ajetaan mursketta, sitä korkeammaksi kustannuksetkin nousevat. Toisaalta tiekunnan on hyvä olla tarkkana myös siinä, ettei se joudu maksamaan ylilaadusta. Esimerkiksi hiljaisesti liikennöityjä tieverkoston osia on turha kunnostaa yhtä perusteellisesti kuin raskaammin liikennöityjä, ja siten kantavuusvaatimuksiltaankin erilaisia tieosuuksia.

Jotta tie- tai siltahanke saadaan vietyä onnistuneesti päätökseen, vaatii se hankkeen toteuttajalta vahvaa kokonaisuuden hallintaa sekä teknistä osaamista. Hanke on onnistunut silloin, kun se on toteutettu kustannustehokkaasti ja tarkoituksenmukaisella laadulla sekä viety päätökseen sovitussa aikataulussa.

Tilaa OTSO:n uutiskirje ja saat tuoreet jutut suoraan postilaatikkoosi!