Päätös yksityistie- tai siltahankkeen toteutuksesta on tiekunnalle aina suuri ja tämän lisäksi hanke itsessään monipolvinen ja työläs. Siksi hankkeen toteuttajan valintaan kannattaa kiinnittää erityistä huomiota.

Yksityistieverkoston laajuus Suomessa on arviolta 360 000 kilometriä, mikä on yli 80 % koko maan tieverkoston kokonaispituudesta. Yksityistieverkostosta noin 90 000 km on pysyvän asutuksen ulospääsyteitä, 120 000 km metsä- ja mökkiteitä ja 150 000 km metsäautoteitä. Suomen tieverkostolla on runsaasti korjausvelkaa. Valta- ja kantateillä korjausvelkaa on arviolta 1,3 miljardia euroa ja alempiasteisella tieverkostolla 600–800 miljoonaa euroa.

Yksityisteiden siltoja Suomessa on arviolta 20 000 – 25 000 kappaletta. Näistä suurin osa on tiekuntien omistamia puusiltoja. Pääosa silloista on rakennettu 60–80-luvuilla, eivätkä ne enää tänä päivänä vastaa siltojen kantavuuden ja liikenneturvallisuuden vaatimuksiin.

Tiekunnalla on monta asiaa mietittävänä

Vastuu yksityistien tai sillan kunnosta on aina tiekunnalla. Mikäli tiekunnan hallinnoimilla teillä tai silloilla tapahtuu niiden huonokuntoisuuden vuoksi onnettomuus, voi tiekunta joutua tästä korvausvastuuseen. Hankkeen toteutusta miettiessään tiekunnan onkin hyvä pohtia, lähteekö se maksajaksi mieluummin onnettomuustuhoille vai uusille hyväkuntoisille kulkuyhteyksille.

Hankkeen suunnitteluvaiheessa on syytä miettiä myös sitä, miten tien tai sillan käyttö on muuttunut niiden rakennusajoilta. Esimerkiksi puun kuljetuskalusto on tänä päivänä arviolta 40–70 tonnia raskaampaa kuin 60–70-luvuilla. Tämä asettaa tien kantavuudelle aivan uudenlaisia vaatimuksia. Myös teiden kääntöpaikat tulisi päivittää vastaamaan puunkuljetuskaluston nykyisiä tarpeita. Autot kun ovat ulkomitoiltaan tänä päivänä aivan erilaisia kuin puoli vuosisataa sitten.

Kulkuyhteyksien turvallisuuden ja kantavuuden lisäksi tiekunnan on hyvä muistaa myös käyttömukavuuden merkitys. Oma vapaa-ajankiinteistö tai metsäpalsta on ympärivuotisesti paremmin saavutettavissa, jos sinne pääsee kulkemaan hyväkuntoista tietä ja siltaa pitkin.

Anna hanke kokeneen konkarin käsiin

Yksityistie- tai siltahanke on tiekunnalle väistämättä aina iso asia ja sen käynnistämisessä saattaa epäilyttää moni yksityiskohta. Hankkeen toteuttajaa valitessaan kannattaa kiinnittää huomiota toteuttajan historiaan sekä onnistuneiden hanketoteutusten määrään. OTSO on tie- ja siltahankkeiden valtakunnallinen markkinajohtaja, jonka ammattilaiset ovat rakentaneet ja kunnostaneet Suomen yksityisteitä ja siltoja 1960-luvulta lähtien. Tänä päivänä tiehankkeita toteutetaan OTSO:n toimesta vuodessa useampien satojen kilometrien verran ja siltahankkeita laitetaan vireille puolisensataa. Tiehankkeista ylivoimaisesti suurin osa on vanhojen teiden perusparannuksia, kun taas siltahankkeissa silta uusitaan tai peruskorjataan vanhalle siltapaikalle.

Olipa kyseessä sitten vanhan kunnostus tai kokonaan uuden rakentaminen, alkaa hanke aina huolellisella suunnittelulla. Hankkeen kohdekartoituksen perusteella syntyy hankesuunnitelma, joka ottaa kantaa toteutuksen teknisiin yksityiskohtiin sekä näiden pohjalta sen rahoituskelpoisuuteen. Kun hankesuunnitelma on tiekunnan puolesta hyväksytty, seuraa rahoituksen haku. Tämä on hankkeessa sen toteutusaikataulun kannalta äärimmäisen tärkeä vaihe, sillä väärin tehty rahoitushakemus voi hidastaa hankkeen käynnistystä huomattavasti. OTSO tuntee vallitsevan rahoituslainsäädännön ja hakee hankkeelle rahoituksen vaadittujen käytäntöjen mukaisesti.

Myönteisen rahoituspäätöksen jälkeen hankkeen vaatimat rakennus- tai perusparannustyöt päästään käynnistämään. Tie- ja siltahankkeelle aikaa on hyvä varata 1–2 vuotta hankkeen aloituspäätöksestä sen luovutukseen. Sillan perusparannus tai kunnostus saadaan yleensä vietyä rakennustöiden osalta läpi 2–4 viikossa. OTSO valvoo hankkeen etenemisen ja työn laadun. Töiden valmistuttua OTSO tekee hankkeelle rakennusurakoitsijan ja tiekunnan hankeasiamiehen kanssa lopputarkastuksen, ja luovuttaa sen jälkeen tien tai sillan valmiina tiekunnalle.

Monta syytä käynnistää tie- tai siltahanke nyt

Valtio tukee tie- ja siltahankkeita tällä hetkellä hyvin. Rahoitusvaihtoehtoja ovat ELY, Kemera tai kuntien ja kaupunkien myöntämät tuet.

ELY-tiehankkeissa valtion tuki on 50 % ja siltahankkeissa 75 %. Tämän lisäksi kunnat ja kaupungit voivat antaa hankkeelle tukea, jolloin tiekunnan osuus kokonaiskustannuksista voi olla 5–25 %.

Kemera-hankkeissa valtion tuki on teiden osalta 50–60 % ja siltojen osalta 60–70 %. Muita tukia ei Kemera-hankkeille sallita. Verottaja palauttaa tien tai sillan kustannuksiin sisältyvän arvonlisäveron, mikäli tieosakas on ilmoittautunut arvonlisäverovelvolliseksi. Liiketoiminnan harjoittajat voivat vähentää tie- tai siltahankkeen kustannukset verotuksessa 15 % vuotuisina poistoina.

Hyvä syy hankkeen käynnistämiseen juuri nyt ovat myös metsäteollisuuden suotuisat näkymät sekä puunkysynnän korkea taso. Hyväkuntoisilla kulkuyhteyksillä metsänomistaja varmistaa puulleen parhaan mahdollisen hinnan ja puukaupalle edellytykset ympäri vuoden.

Tärkein syy hankkeen aloittamiseen on kuitenkin se, että viivyttelyllä ei saavuteta ainakaan säästöjä tai parempaa liikenneturvallisuutta. Mitä pidemmälle hankkeen aloitusta siirtää ja mitä huonompaan kuntoon siltansa tai tiensä päästää, sitä suuremmiksi niiden kunnostuskustannukset sekä onnettomuusriski kasvavat.

Vaivattomin tapa tiekunnalle tie- tai siltahankkeen toteutukseen on tilata se avaimet käteen -toimituksena OTSO:lta. Kun kaikista hankkeen yksityiskohdista vastaaminen on yhden toimijan käsissä, saadaan hanke vietyä kustannustensa ja myös aikataulunsa osalta läpi onnistuneimmalla mahdollisella tavalla.

Tilaa OTSO:n uutiskirje ja saat tuoreet jutut suoraan postilaatikkoosi!