Kunnostusojituksen ilmasto- ja ympäristövaikutukset mietityttävät monia metsänomistajia. Tässä jutussa vastaamme kuuteen OTSO:lta useimmin kysyttyyn kysymykseen tähän todella tärkeään aiheeseen liittyen.

Miksi metsiä ylipäänsä on ojitettu?

Suomen metsien kokonaispinta-alasta noin 1/3 on suometsää. Jotta suometsän arvokasvu voi alkaa, täytyy sen vesitalous ensin hoitaa ojittamalla kuntoon. Jos Suomen suometsiä ei olisi aikoinaan ojituksella saatu nykyiseen kasvuun, olisi tämänhetkinen puuvarantomme huomattavasti pienempi. Puu on uusiutuva luonnonvara, joka sitoo kasvaessaan hiiltä. Jos puulla saadaan korvattua fossiilisten raaka-aineiden käyttöä, on hyvä asia että sitä myös saadaan kasvatettua käytettäväksi mahdollisimman paljon.

Vapautuuko suoalueilta päästöjä ilmakehään?

Turvemaa on hapeton tila. Tällaisessa maaperässä hiiliyhdisteistä vapautuu metaania, joka on huomattavasti hiilidioksidia voimakkaampi kasvihuonekaasu. Metaanin pääsyä ilmakehään voidaan ehkäistä ojituksen avulla, sillä näin varmistetaan että vesi liikkuu ojissa eikä jää sinne seisomaan.

Miten ojitus voi hidastaa ilmastonmuutosta?

Kun suometsän maaperän turvekerros ojituksen ansiosta kuivuu, vähenee myös haitallisten metaanipäästöjen vapautuminen ilmakehään. Kun metsän vesitalous paranee, niin tapahtuu myös puuston kasvuolosuhteille. Kunnostusojitetun suometsän puuston kasvu voi parantua jopa 3 kuutiota hehtaarilta vuodessa 15–25 vuoden aikana. Kun kasvu nopeutuu, paranee luonnollisesti myös metsän hiilensidontakyky.

Onko metsän ojittamatta jättäminen ekoteko?

Jos metsän ojittamatta jättäminen tarkoittaa sitä, että puusto kasvaa sen ansiosta heikommin, ei ojituksesta luopuminen ole ekoteko. Jos ojitukseen ei missään nimessä halua ryhtyä, on toinen ilmaston kannalta hyvä vaihtoehto metsän suunnitelmallinen ennallistaminen. Tällöin ojat umpeutetaan ja metsä palautetaan mahdollisuuksien mukaan tilaan, jossa se oli ennen ojituksia. Se, että ei tee mitään, ei ole millään tavalla ympäristön kannalta hyvä asia.

Milloin metsän ennallistaminen on hyvä vaihtoehto?

Jos suometsä on liian karu tai liian rehevä, eli kasvuolosuhteita kannattavaan puuntuotantoon ei ole olemassa, kannattaa metsän ennallistamista harkita. Myös silloin, kun metsän luontoarvojen säilyttäminen on metsänomistajalle tärkeintä, voi metsän ennallistaa. Ennallistaminen tulee aina tehdä suunnitelmallisesti ja siihen lähtiessä on hyvä huomioida, että hanke voi viedä vuosikymmeniä. Kyseessä ei siis ole missään tapauksessa ripeä metsänhoitotoimenpide.

Mitä ympäristöriskejä ojituksella on?

Jos kunnostusojitushanke suunnitellaan huonosti, voi ravinteiden huuhtoutumisriski vesistöihin kasvaa ja sitä myöden aiheuttaa niille tarpeetonta kuormitusta. OTSO on kunnostusojituksen huippuosaaja, jolla on resurssit onnistuneen ojahankkeen toteuttamiseen. Lähdemme toteuttamaan hankkeita vain sellaisilla kohteilla, joilla sen turvallinen läpivienti on mahdollista.

Tilaa OTSO:n uutiskirje ja saat tuoreet jutut suoraan postilaatikkoosi!