Suomalaisella metsänomistajalla on syytä hymyyn. Puukauppa vetää ja metsäteollisuuden investointisuunnitelmat lupaavat hyvää myös tulevaisuudelle. Metsä Groupin Juha Mäntylä avaa alan suotuisia näkymiä tarkemmin.

”Nousun aikaa eletään”, Juha Mäntylä, Metsä Groupin emoyhtiön Metsäliitto Osuuskunnan liiketoimintajohtaja aloittaa. ”Vuosi 2018 oli metsäteollisuudelle hyvä, sillä tuotemarkkinat vetivät ja suurimmalla osalla tuotteista myös hintataso oli teollisuuden kannalta oikea.”

Myös tälle vuodelle odotukset ovat korkealla, sillä puukauppa kävi viime vuonna ennätyksellistä tahtia. ”Puukauppa oli vilkasta ja se tulee heijastumaan positiivisesti myös tähän vuoteen. Hakkuuolosuhteet olivat hyvät, joten puunkorjuun ja kuljetusten määrät nousivat ennätyksellisen korkealle. Myös vuoden 2017 heikkojen korjuukelien kutistamia varastoja saatiin viime vuonna suotuisien olosuhteiden ansiosta täydennettyä hienosti.”

Puunhuoltotilanteen parantuminen tuli Juha Mäntylän mukaan oivaan aikaan, sillä etenkin kemiallisen teollisuuden tarpeisiin raakapuuta tarvitaan juuri nyt paljon. ”Kemianteollisuudessa tuotantomäärät ovat korkealla ja raaka-aineen tarve on kova. Mekaanisen teollisuuden puolella kysyntä puolestaan on hiljaisempaa, sillä sahateollisuus on ollut vaikeuksissa.”

Tulevaisuus näyttää metsäalan toimijoille valoisalta. ”Arvioisin, että puuntarve tulee olemaan Suomessa viiden vuoden päästä vielä nykyistäkin korkeammalla tasolla. Meillä Metsä Groupissa on meneillään paljon erilaisia investointihankkeita, jotka tulevat toteutuessaan vaikuttamaan merkittävästi raaka-aineen tarpeeseen. Julkaisimme juuri uudet suunnitteluvaiheessa olevat Kemin biotuotetehdashankkeemme sekä Rauman sahahankkeemme. Investointipäätöksiä näihin ei vielä ole, mutta toteutuessaan ne tulisivat vaikuttamaan puumarkkinaan oleellisesti. Metsänomistajan kannalta tilanne on siis todella hyvä. Puuta tarvitaan nyt, ja sitä tullaan tarvitsemaan myös tulevaisuudessa.”

Keskustelu käy vilkkaana

Juha Mäntylä kertoo, että metsäaiheisessa keskustelussa on huomattavissa erityisesti muutamia teemoja, jotka herättävät paljon mielipiteitä. ”Metsäteollisuuden investoinnit puhuttavat aina. Silloin, kun investointeja ei ole, mietitään miten metsäteollisuudella ylipäätään menee. Silloin, kun niitä on, mietitään miten puu riittää kaikkiin hankkeisiin. Tällä hetkellä investointisuunnitelmia on paljon meneillään ja jos kaikki niistä toteutuisivat, kuitupuun tarve olisi kaikkiaan 17–18 miljoonaa mottia vuodessa. Kestävän hakkuusuunnitelman mukainen kuitupuun vuosittainen hakkuupotentiaali on 3–6 miljoonaa mottia, eli on selvää ettei raaka-aine millään tulisi riittämään kaikkiin hankkeisiin. Tämä on pähkinä, jota metsäteollisuusyrityksissä tällä hetkellä erityisesti mietitään.”

Keskusteluissa puhuttaa myös hiilen sidonta. ”Suunnitteilla olevien investointien määrä ruokkii myös keskustelua hiilinieluista. Meillä Suomessa argumentointi on valitettavan yksipuolista ja huomio on keskittynyt yksinomaan metsäteollisuuteen. Totuus on kuitenkin, että samalla kun metsien hiilinielupotentiaali varmistetaan, pitäisi myös vähentää fossiilisten raaka-aineiden käyttöä sekä päästöjä. Ei voida ajatella, että vain metsä varastoi hiiltä, ja muuten eletään kuten ennenkin.”

Hiilinielujen lisäksi tällä hetkellä puhutaan paljon myös metsien monimuotoisuuden säilyttämisestä sekä suometsien hoidosta. ”Paljon pohditaan sitä, miten metsiemme erittäin tärkeät elinympäristöt voitaisiin säilyttää ja kuinka esimerkiksi lahopuiden määrää voitaisiin lisätä. Myös suometsien vesitalous nousee keskusteluissa tapetille usein.”

Bio boostaa tulevaisuutta

Suunnitteilla oleviin investointeihin pohjaten Juha Mäntylä uskoo, että Metsä Groupin liiketoiminta-alueista nimenomaan selluntuotanto tulee kasvamaan nopeasti. ”Globaalissa mittakaavassa näyttäisi siltä, että tulevaisuudessa sellu tullaan entistä useammin tekemään lähellä raaka-ainetta ja kuljettamaan sen jälkeen tuotantopaikkoihin lähemmäs loppuasiakasta. Tämä viittaisi siihen, että selluntuotanto tulee kasvamaan tulevaisuudessa useammassakin maassa.”

Suomen metsäteollisuus on hyvässä kasvussa ja se antaa metsänomistajalle erinomaiset mahdollisuudet kehittää omaa puuntuotantoaan kannattavasti. Kaikkien metsäalan toimijoiden olisi muistettava, että parhaiten onnistutaan yhteistyöllä. Me kaikki ketjun toimijat – teollisuus, koneyrittäjät ja metsänomistajat – olemme samassa veneessä. Kun säilytämme kilpailukykymme ja tuotteemme korkealaatuisuuden, olemme jatkossakin vetovoimaisia kansainvälisillä markkinoilla. Tämä on meidän kaikkien yhteinen etu.

Yksi Metsä Groupin kasvavista tuotealueista ovat biotuotteet. ”Metsä Groupin biotuoteportfolio on pitkälle kehittynyt tällä hetkellä. Biotuotteet syntyvät monesti selluntuotannon sivutuotteina eli uudet biotuoteinnovaatiot saavat alkunsa usein osana selluteollisuutta. Meidän kemiallisen puolen biotuotevalikoimassamme on muun muassa sellaisia tuotteita kuten mäntyöljy, tärpätti ja bioenergia. Mekaanisella puolelta löytyy sahatavaran lisäksi muun muassa viilu- ja kertopuutuotteita sekä vaneria. Biotuotteisiimme kuuluu myös pehmopaperia ja kartonkia.”

Metsään sijoittaminen kannattaa

Metsä on Juha Mäntylän mukaan hyvä sijoituskohde. ”Metsänomistuksessa kannattavuuden keskeisin asia on kotimaisen teollisuuden kilpailukyky ja puuntarve. Tähän peilaten metsään sijoittaminen on tällä hetkellä vetovoimainen vaihtoehto.”

Positiivisten teollisuuden näkymien lisäksi metsään kannattaa sijoittaa muistakin syistä. ”Metsä on tasaisen tuoton sijoituskohde, mikä tuo sijoitussalkkuun hyvää tasapainoa. Lisäksi se on tänä päivänä sijoituskohteena helppo. On olemassa erilaisia rahastoja joiden kautta metsään voi sijoittaa ja myös metsänhoito on nykyään vaivatonta tarjolla olevien palvelujen ansiosta.”

Metsänhoidossa Juha Mäntylä painottaa erityisesti kahta asiaa, mikäli sijoituksestaan mielii saada optimaalista tuottoa. ”Kannattaa kiinnittää huomiota metsänsä tieverkostoon sekä siihen, että metsän vesitalous on kunnossa. Metsätiet ovat merkittävässä roolissa siinä, että puukaupassa voi onnistua. Suometsänhoito puolestaan on metsänhoidon perusasia, jolla turvemaiden puusto pidetään elinvoimaisena ja hyvässä kasvussa.”

Metsänparannustyöt ovat taktisia investointeja, joita voi tehdä tällä hetkellä turvallisin mielin. ”Metsänhoitotoimet ovat aina sijoituksia tulevaisuuteen. Niihin satsaaminen on juuri nyt turvallista, sillä puun hintataso on Suomessa korkea ja kysyntä hyvällä tasolla.”

Kaikki huipentuu puukauppaan

Kun puukauppa tulee ajankohtaiseksi, on Juha Mäntylän mukaan pidettävä mielessä tärkeimmät perusasiat. ”Puukauppaa kannattaa aina tehdä suunnitelmallisesti metsän kokonaisvaltaiseen hoitosuunnitelmaan perustuen. Tällä tavalla hakkuut voi niveltää saumattomasti metsänomistajan muuhun taloudelliseen toimintaan, esimerkiksi omiin sijoituksiin tai työtilanteeseen sopiviksi.”

Suunnittelun rooli korostuu myös leimikoiden määrittelyssä. ”Leimikot kannattaa suunnitella keskitetysti, jolloin puukauppaa on mahdollista päästä tekemään kerralla isommista määristä. Myytävän kohteen koolla on vaikutusta kaupan kannattavuuteen, sillä kun korjuu päästään tekemään rationaalisesti, nostaa se puun yksikköhintaa. Silloin kun omistaa useampia palstoja, kannattaa kaupat tehdä valmiiksi yhdestä kohteesta kerrallaan ja siirtyä vaikka seuraavana vuonna myymään seuraavaa kohdetta.”

Vaikka tietyt perusasiat puukaupassa ovatkin pysyviä, on muutostakin tapahtunut. Ja Juha Mäntylän mielestä metsänomistajan kannalta nimenomaan hyvään suuntaan. ”Metsänomistajalla on valittavanaan nyt enemmän vaihtoehtoja kuin aikaisemmin. Itselleen sopivimman puukauppatavan tai palvelupaketin laajuuden voi valita erilaisten vaihtoehtojen valikosta. Tulevaisuudessa vaihtoehtoja tulee olemaan vieläkin enemmän, sillä esimerkiksi digitalisaatio ja lisääntyvä julkinen metsävaratieto tuovat uusia mahdollisuuksia puukaupan kehitykseen.”

Lopuksi Juha Mäntylä haluaa muistuttaa vielä tärkeästä asiasta. ”Suomen metsäteollisuus on hyvässä kasvussa ja se antaa metsänomistajalle erinomaiset mahdollisuudet kehittää omaa puuntuotantoaan kannattavasti. Kaikkien metsäalan toimijoiden olisi muistettava, että parhaiten onnistutaan yhteistyöllä. Me kaikki ketjun toimijat – teollisuus, koneyrittäjät ja metsänomistajat – olemme samassa veneessä. Kun säilytämme kilpailukykymme ja tuotteemme korkealaatuisuuden, olemme jatkossakin vetovoimaisia kansainvälisillä markkinoilla. Tämä on meidän kaikkien yhteinen etu.”

Tilaa OTSO:n uutiskirje ja saat tuoreet jutut suoraan postilaatikkoosi!