Useimmat metsänomistajat pääsevät tekemään puukauppaa suhteellisen harvoin. Siksi onkin aivan luonnollista, että kaupan tullessa ajankohtaiseksi se herättää monia kysymyksiä. Tässä vastaus viiteen OTSO:lta useimmin kysyttyyn puukauppa-aiheiseen kysymykseen.

1. Milloin metsälle tulee suorittaa ensimmäinen koneellinen harvennus?

Ensiharvennuksen ajankohta on korjuukustannusten, hakkuukertymän ja puuston latvusten säilymisen kompromissi. Jotta kasvatettavan puuston laatu voitaisiin turvata, tulee ensiharvennus tehdä ennen kuin päävaltapuut kehittyvät niin oksaisiksi, että tämä kasvu alkaa heikentää parempilaatuisten lisävaltapuiden latvuksia. Tyypillisesti metsä on ensiharvennuksen aikaan Etelä-Suomessa noin 30–40-vuotiasta ja Pohjois-Suomessa noin 50–60-vuotiasta.

2. Millä asialla on eniten vaikutusta puukaupan kannattavuuteen?

Toisin kuin usein luullaan, puun yksikköhinta ei ole kaupan onnistumisessa tärkein tekijä. Sen sijaan puukaupan kannattavuuteen vaikuttaa kaikista eniten se, mikä on tukkipuun ja kuitupuun osuus hakkuukertymästä. Tukki on aina arvokkaampaa puuta kuin kuitupuu.

3. Miksi puukauppaa kannattaa tehdä juuri OTSO:n kanssa?

OTSO on markkinoiden ainoa riippumaton toimija. Tämä tarkoittaa sitä, että puukaupassa OTSO:n tärkein intressi on aina metsänomistajan yksilöllisten puukauppatavoitteiden toteutuminen. OTSO tekee yhteistyötä valtakunnallisesti laajan puunostajaverkoston kanssa. Kun ostajaehdokkaita on paljon, metsänomistaja saa puustaan aina parhaan mahdollisen hinnan. 

OTSO:n kanssa toimiessaan metsänomistajan puukauppamahdollisuudet monipuolistuvat. Usein puukaupalle nimittäin syntyy luontevasti edellytys erilaisten metsänhoitotoimien, kuten kunnostusojituksen, raivausten tai tiehankkeiden yhteydessä. Myös OTSO:n yhteishankeosaaminen on vahvaa. Tämän ansiosta metsänomistajalle voi aueta mahdollisuus myös sellaisen puun myyntiin, jolle yksinään tarjottuna ei olisi ostajien keskuudessa kysyntää.

4. Milloin pystykauppa on paras kauppatapavaihtoehto?

Pystykauppa on hyvä vaihtoehto silloin, kun puukaupasta haluaa selvitä mahdollisimman vaivattomasti ja ulkoistaa kaikki kauppaan liittyvät yksityiskohdat ulkopuolisen toimijan vastuulle. Tällöin OTSO hoitaa puunmyyntisuunnitelman tekemisen, leimikoiden merkinnän, leimausselosteen, puun myynnin eri ostajille, hakkuut sekä puun kuljetukset. Metsänomistajalle kaupasta tilitetään kiinteä kantohinta, josta on vähennetty hakkuun ja kuljetusten kustannukset.

5. Milloin hankintakauppa on paras kauppatapavaihtoehto?

Hankintakauppaa suositellaan silloin, kun metsänomistajalla on käytettävissä metsävähennystä. Tässä kauppatavassa OTSO huolehtii kaikista kaupan yksityiskohdista pystykaupan tapaan, mutta hakkuista sovitaan erikseen – metsänomistaja voi joko hoitaa ne itse tai vastuuttaa ne OTSO:lle. Kauppa tilitetään metsänomistajalle kiinteällä tienvarsihinnalla, jolloin metsävähennys lasketaan tästä summasta ennen puunkorjuun kustannuksia.

Hankintakauppa on hyvä vaihtoehto myös silloin, kun muutoin markkinakelvottoman kohteen haluaa saada kaupaksi yhteismyynnin kautta. Yhteiskaupassa kaikki hankkeen osakkaat saavat puustaan saman tienvarsikuutiohinnan ja voivat hyödyntää sen verotuksessa ennen omia, kohdekohtaisia hakkuukustannuksiaan.

Suunnitteletko puukauppaa? Ota yhteyttä!

Tilaa OTSO:n uutiskirje ja saat tuoreet jutut suoraan postilaatikkoosi!