Metsänomistamisen tavoitteet eivät aina liity metsän taloudellisen tuottavuuden kasvattamiseen, sillä metsä voi olla omistajalleen merkityksellinen myös sen virkistyskäyttö- ja tunnearvon takia. Tapio Rajalan poika Jussi sai 13-vuotiaana isoisältään lahjan, jonka arvoa hän ei mittaa rahassa.

Ii:n kylässä asuvan Tapio Rajalan perheelle metsä on kallisarvoinen asia, jonka halutaan kulkevan suvussa polvelta toiselle. ”Vanhempani ostivat joskus 70-luvun loppupuolella noin 100 hehtaarin suuruisen metsätilan, jota olemme huolellisesti itse hoitaneet siitä asti. Vanhemmilleni on ollut tärkeää, että metsäomistus siirtyy sukupolvien ketjussa eteenpäin ja siksi he myös muutamia vuosia sitten päättivät luovuttaa metsää lahjana pojalleni.”

Verotusteknisesti fiksu veto

Sen lisäksi, että Tapion vanhemmat tiesivät lapsenlapsensa olevan metsäasioista kovasti kiinnostunut ja siten mainiota metsänomistaja-ainesta, halusivat he myös luopua metsäomaisuudestaan järkevimmällä taloudellisella tavalla. ”Verotusteknisesti on fiksumpaa siirtää metsäomistus yhden sukupolven yli, ja se oli varmasti myös yksi syy siihen, miksi he päätyivät lahjoittamaan metsää pojalleni. Metsän hallinta on tosin toistaiseksi vielä muutaman vuoden minun vastuullani. Kun poikani täyttää 18 vuotta, siirtyy se hänelle.”

Lahjan luovutusprosessissa on hyvä turvautua ammattilaisen apuun, jotta kaikki lahjan luovutukseen liittyvät yksityiskohdat tulevat toteutetuksi lain kirjaimen mukaan. ”Tarvitsimme lahjoituksen tekoa varten metsäomistuksestamme tila-arvion. Tiesimme OTSO:n jo entuudestaan ja siksi käännyimme tässä asiassa heidän puoleensa. On mukavaa hoitaa metsäasioita tuttujen ihmisten kanssa. Kun he tuntevat tilamme historian, säästymme itse turhalta asioiden kertaamiselta ja selittämiseltä. Tietenkin tuttuus lisää myös luottamusta. Metsä on arvokasta omaisuutta, ja siihen liittyvien asioiden hoidon antaa mielellään osaaviin käsiin.”

Kaikkea ei voi mitata rahassa

Tapio kertoo, että hänen vanhempansa tekivät lahjoituksen jälkeen päin ajateltuna erikoisella hetkellä. ”Isäni kuoli pian lahjan antamisen jälkeen. Hyvä, että hän ehti hoitaa itselleen tärkeän asian kuntoon ennen sitä.” Lahjoituksella Tapion poika sai omistaakseen metsää 10 hehtaarin verran ja loput kantatilasta jäivät Tapion isän kuolinpesän, eli Tapion, hänen äitinsä ja kahden sisarensa haltuun.

Tapion mukaan heidän suvussaan metsään suhtaudutaan ensisijaisesti tunteella ja sen arvo on erityisesti virkistys- ja harrastuskäyttömahdollisuuksissa. ”Olen minä joskus jotain apurahoja metsän hoitamisesta ja myymisestä saanut, mutta kyllä metsän arvo meille enemmän on tunnepuolella. Koko ikäni olen metsän laidassa asunut ja metsä on aina ollut minulle tärkeä paikka. Sinne menen metsästämään, lenkkeilemään ja kohottamaan kuntoani raivaussahan varressa.”

Myös Tapion poika on kasvanut kiinni metsään. ”Yhdessä olemme luonnossa kulkeneet siitä asti, kun poika oppi kävelemään. Käytännössä homma on mennyt niin, että minun kanssani poika on viettänyt aikaa metsästysreissuilla ja isovanhempiensa kanssa hän on tehnyt tilalla metsänhoitotöitä ja polttopuita pienestä asti. Kovasti metsä tuntuu häntä puoleensa vetävän, ja sinne on päästävä harrastamaan tai töitä tekemään niin usein kuin mahdollista.”

Arvokasta omaisuutta tulee käsitellä sen ansaitsemalla tavalla. Käytännössä tämä tarkoittaa paitsi metsänhoitotöiden laadukasta toteuttamista, myös sen varmistamista, että kun omaisuuden on aika vaihtaa omistajaa, prosessi tehdään ammattitaidolla ja metsää kunnioittaen.

Isoisän lahjoittama metsätila löysi Tapion pojasta siis varmasti parhaan mahdollisen omistajan. ”Poikani tuntee metsänsä kuin omat taskunsa ja viettää siellä säännöllisesti aikaa. Kyllä tämän lahjan saaminen oli pojalle varmasti hänen kiinnostuksen kohteensa tietäen kuin pieni lottovoitto.”

Metsä ansaitsee arvoistaan huolenpitoa

Tapion suvussa metsänhoito osataan hyvin ja käytännössä kaikki hoitotoimet on aina tehty itse. Asiansa osaavana metsänomistajana Tapio kuitenkin tietää, että vihreää omaisuutta on hoidettava suunnitelmallisesti ja metsän erityistarpeet huomioiden. Siksi hän on turvautunut OTSO:n apuun tilansa hoitotöiden suunnittelussa. ”Käytimme OTSO:n palveluita edellisen kerran joskus 2000-luvun alussa. Nyt metsätilan luovutuksen yhteydessä tilasimme OTSO:lta myös metsätaloussuunnitelman. Sen suuntaviivoilla osaamme taas hoitaa itse metsäämme oikein ja oikea-aikaisesti hyvän matkaa tulevaisuuteen.”

Tapion suvun tarina on hyvä muistutus siitä, että metsäomaisuuden hallinnointiin liittyy monia muitakin asioita, kuin varsinaisten metsänhoitotoimien toteutus. ”Arvokasta omaisuutta tulee käsitellä sen ansaitsemalla tavalla. Käytännössä tämä tarkoittaa paitsi metsänhoitotöiden laadukasta toteuttamista, myös sen varmistamista, että kun omaisuuden on aika vaihtaa omistajaa, prosessi tehdään ammattitaidolla ja metsää kunnioittaen. On hyvä, että halutessaan nämäkin palvelut voi luottavaisin mielin antaa asiansa taitavan osaajan käsiin.”

Onko metsäomaisuutesi aika vaihtaa omistajaa? Anna OTSO:n auttaa!

Jussi ja Tapio Rajala

Tilaa OTSO:n uutiskirje ja saat tuoreet jutut suoraan postilaatikkoosi!