Metsä tuottaa oikein hoidettuna iloa ja tuloa sukupolvesta toiseen. Kun omasta metsänomistuksesta tulee syystä tai toisesta aika luopua, kannattaa eri luovutusvaihtoehdot tutkia tarkkaan. Tässä jutussa kerromme, miten metsän omistajanvaihdos hoidetaan eri tilanteissa oikeaoppisesti ja mitä velvoitteita vaihdosprosessiin liittyy.

Metsää voi omistaa monin tavoin. Omistajuus on mahdollista yksin tai esimerkiksi puolison kanssa sekä yhtymän, kuolinpesän tai yhteismetsän osakkaana. Elämäntilanteiden muuttuessa voi syystä tai toisesta tulla eteen hetki, jolloin metsänomistuksestaan tahtoisi kuitenkin luopua. Silloin eri vaihtoehdoista on hyvä ottaa selvää ja miettiä, mikä tarjolla olevista luovutustavoista olisi kokonaistaloudellisesti sekä luovuttajalle että vastaanottajalle kannattavin vaihtoehto.

Monta tapaa tehdä omistajanvaihdos

Metsätila voidaan luovuttaa uudelle omistajalle kaupalla, lahjaluonteisella  kaupalla, lahjana, testamentilla tai perinnönjaossa. Jokaiseen luovutusmuodoista liittyy erilaisia verovelvoitteita, joista kannattaa olla pääpiirteiltään tietoinen kun luovutustapaa ryhtyy pohtimaan.

Silloin kun omasta lähipiiristä ei löydy kiinnostusta metsäasioihin, voi kyseeseen tulla metsäkiinteistökauppa ulkopuoliselle. Kaupan yhteydessä myyjä maksaa luovutusvoitostaan veroa 30 %. Maksettavan luovutusvoittoveron lopullinen summa määräytyy sen mukaan, onko tilan alkuperäinen hankintahinta tiedossa tai miten kauan tila on ollut myyjän hallussa. Jos metsätilan hankintameno on tiedossa, se vähennetään tilan myyntihinnasta ja veroa maksetaan jäljelle jäävästä osuudesta. Jos tila on ollut myyjän hallussa kauppahetkellä yli kymmenen vuotta eikä tietoa tilan hankinnan aikaisesta arvosta ole, verottajan määrittelemä hankintahintaolettama on 40 %. Jos metsätila puolestaan on ollut myyjällä alle kymmenen vuotta, vähennyskelpoinen olettama on 20 %. Ostajalle metsäkiinteistökaupassa lankeaa 4 %:n varainsiirtoveron maksaminen kauppahinnasta. Jos metsäkiinteistökauppa tehdään perheen sisällä sukulaisluovutuksena, verottaja suhtautuu kauppaan lempeämmin. Silloin verovelvoitteet kohdistuvat vain ostajaan varainsiirtoveron muodossa.

Metsäkiinteistökauppa voidaan tehdä myös lahjaluonteisena. Jos kaupan arvo on tällöin enemmän kuin 76 % tilan todellisesta arvosta, verottaja ei puutu asiaan. Jos kaupan arvo puolestaan on metsätilan todellisesta arvosta 75 % tai vähemmän, tulkitsee verottaja kaupan lahjaluonteiseksi ja perii lahjaveroa lahjan saajalta. Vero peritään toteutuneen kauppasumman ja tilan 75 %:n suuruisen arvon erotuksesta.

Puhtaasti lahjaluonteisessa metsäkiinteistön luovutuksessa sovelletaan suoraan verottajan veroluokkataulukkoa. Veroluokista löytyy tarkempaa tietoa esimerkiksi vero.fi-sivustolta.

Metsäomaisuuden voi myös jättää perintönä tai testamentilla valitsemalleen taholle. Tällöin luovutuksessa sovelletaan perintöverotusta, jossa ensimmäinen veroluokka kattaa lähisukulaiset ja toinen veroluokka muut sukulaiset tai perheen ulkopuoliset perinnönsaajat. Verovapaan luovutuksen yläraja on perinnönjakotilanteessa 20 000 euroa. Tämän ylittävästä arvosta maksetaan veroa verottajan taulukon mukaan.

Elämäntilanteiden muuttuessa voi syystä tai toisesta tulla eteen hetki, jolloin metsänomistuksestaan tahtoisi kuitenkin luopua. Silloin eri vaihtoehdoista on hyvä ottaa selvää ja miettiä, mikä tarjolla olevista luovutustavoista olisi kokonaistaloudellisesti sekä luovuttajalle että vastaanottajalle kannattavin vaihtoehto.

Jos metsäomaisuuden luovutuksesta ei ole sovittu omistajan elinaikana, jää metsä lopulta kuolinpesän haltuun. Silloin kuolinpesän osakkaiden kannattaa selvittää onko verotusteknisesti järkevämpää omistaa metsä kuolinpesänä vai yhtymänä. Päätökseen vaikuttaa esimerkiksi se, miten paljon puukauppatuloja metsänomistuksesta on tulevaisuudessa odotettavissa. Kuolinpesän tapauksessa metsänhoitokulut päästään vähentämään vasta siinä kohtaa kun puukauppaa tehdään. Yhtymänä ne puolestaan voidaan vähentää suoraan yhtymän osakkaiden henkilökohtaisista pääomatuloista kulujen syntyhetkellä.

Tärkein ohje omistajanvaihdokseen

Suomalaisille rahasta puhuminen voi usein olla hankalaa, eikä esimerkiksi omien vanhempien omaisuusasioista tai perinnönjakosuunnitelmista kehdata heidän elinaikanaan ryhtyä kyselemään. Lopputulosta ajatellen kaikille osapuolille mieluisimpaan ratkaisuun päästään kuitenkin vain asioista avoimesti puhumalla.

Metsätilan omistajanvaihdoksessa tärkein ohje on ryhtyä toimeen ajoissa. Metsä on arvokasta omaisuutta ja siksi on oleellista, että kaikkien osapuolten toiveita kuunnellaan onnistuneen lopputuloksen saavuttamiseksi. Metsän tulevaisuuden kannalta on hyvä myös varmistaa, että vastaanottava osapuoli on halukas ottamaan metsäomaisuuden vastuulleen ja panostamaan sen hyvinvointiin jatkossakin.

Apua saa ja kannattaa pyytää

Metsäomaisuuden eri luovutusmuotoja sitova verolainsäädäntö muuttuu jatkuvasti ja viimeisimmistä säädöksistä ajan tasalla pysyminen vaatii suurta paneutumista asiaan. Siksi metsäomaisuuden luovutuksessa kannattaa turvautua ammattilaisen apuun. OTSO on vuosikymmenien aikana siirtänyt satoja metsäomistuksia sukupolvilta toisille. Me vaalimme vihreää arvo-omaisuuttasi huolellisesti ja varmistamme, että omistajanvaihdos viedään läpi toiveitasi kunnioittaen ja lain kirjainta noudattaen.

Onko metsäomaisuutesi aika vaihtaa omistajaa? Anna OTSO:n auttaa!

Tilaa OTSO:n uutiskirje ja saat tuoreet jutut suoraan postilaatikkoosi!