Metsäsijoittaminen kasvattaa suosiotaan jatkuvasti, eikä ihme. Metsä on pitkäjänteiselle sijoittajalle suhteellisen varma sijoituskohde, jonka tulevaisuuden näkymätkin näyttävät hyviltä. OP-Metsänomistaja-erikoissijoitusrahaston salkunhoitaja Tapio Tilli kertoo, mihin asioihin on hyvä kiinnittää huomiota sijoitustoimintaa harkitessaan.

Kun metsäsijoittamista lähtee suunnittelemaan, kannattaa sijoittajan aivan ensimmäiseksi katsoa peiliin. Hätähousuille tämä sijoitusmuoto ei sovi, sillä sijoitushorisontti on vähintään kymmenen vuotta. Tapio Tilli aloittaa alleviivaamalla, että maltti on metsäsijoittamisessa valttia. “Metsä on pitkän sijoitusajan kiinteistösijoitus, jota voidaan verrata asuntosijoittamiseen. Erona on, että siinä missä asunnosta on mahdollista saada kassavirtatuloa vuokratuloina säännöllisesti, metsässä paras tuotto tulee pidemmällä aikavälillä. Hoppuilu ei siis metsäsijoittamisessa ole hyvästä.”

Tasaista arvonnousua

Erilaisia sijoituskohteita verrataan yleensä toisiinsa niiden tuoton ja riskin, eli tuoton vaihtelun perusteella. Tuotto-odotus on korkein osakesijoituksissa ja alhaisin korkosijoituksissa. Metsäsijoittaminen sijoittuu tuotto-odotuksiltaan näiden kahden sijoitusmuodon väliin. Tapio Tilli muistuttaa, että sijoitusmuotoa miettiessään pitää pistää syyniin myös oma riskinsietokykynsä. “Mitä korkeampi tuotto, sitä korkeampi riski. Metsä on keskisuuren riskin sijoituskohde. Metsäsijoittaminen sopiikin parhaiten sellaiselle sijoittajalle, joka haluaa sijoitukselleen maltillista tuottoa maltillisella riskillä.”

Metsäsijoituksen tuottoon vaikuttavat puunmyyntitulot sekä metsätilan arvonmuutos sijoitusaikana. Oikein hoidettuna metsä kasvaa tasaisen varmasti. “Puun ja metsätilojen hinnan heilahtelut ovat viime vuosina olleet kovasti maltillisia. Tätä taustaa vasten metsää voidaan pitää tasaisen vakaasti tuottavana ja suhteellisen turvallisena sijoituskohteena.”

Sijoitustoimintaan liittyy toki aina myös riskejä. “Metsäsijoittamisessa suurin riski ovat erilaiset luonnontuhot, Tapio Tilli kertoo. “Näiltä suojautumiseen metsänomistaja voi kuitenkin varautua ottamalla metsälleen vakuutuksen.” Luonnontuhojen lisäksi sijoituksen tuottavuuteen vaikuttaa myös se, miten lainsäädännöllä kulloinkin säädellään metsätalouden harjoittamista.”

Pitkällä aikavälillä metsä tuo vuositasolla omistajalleen keskimäärin 3–6 % tuottoa. Paljon lopulliseen kokonaistuottoon vaikuttaa se, mitä sijoituksesta on ostohetkellä maksanut. “Metsäsijoittamista suunnitellessaan kannattaa ehdottomasti turvautua ammattilaisen apuun”, Tapio Tilli muistuttaa. “Metsää ei koskaan pidä ostaa hätiköiden vaan tutkia tarkkaan, millaiset metsän ominaisuudet ja sitä kautta tuotto-odotukset ovat. Tasaisimmin hakkuutuottoja saa sellaisista metsistä, joissa puuta on useassa eri kehitysluokassa ja jonka tiestö on kunnossa.”

Ajankohtainen metsäsijoittamiseen liittyvä puheenaihe on ilmastonmuutos, joka tuo mukanaan metsäsijoittajalle sekä hyviä että huonoja asioita. “Hyvää on se, että ilmastonmuutoksen myötä puuston kasvuvauhti kiihtyy. Sijoitusaikaan tämä tosin ei käytännössä vaikuta. Suurimpana muutos tulee näkymään Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin alueilla, joissa vuotuinen lämpösumma tulee nousemaan voimakkaimmin. Huonoa puolestaan on se, että ilmaston lämpenemisen myötä erilaiset luonnontuhot, kuten hyönteisten aiheuttamat haitat saattavat lisääntyä.”

Tarjolla monta sijoitusmuotoa

Yleisimmin metsään sijoitetaan ostamalla metsätila metsäkiinteistömarkkinoilta suoraan. Metsätilakaupassa koolla on Tapio Tillin mukaan merkitystä. “Mitä suurempi tila, sitä paremmat tasaisen puukaupan mahdollisuudet tilalla ovat. Pienillä tiloilla puukauppatuotot jäävät harvalukuisemmiksi.” Metsäkiinteistökaupan koko on Suomessa keskimäärin 50 000–100 000 euroa ja hehtaarihinta vaihtelee Etelä-Suomen 4000–5000 eurosta Pohjois-Suomen 1000 euroon.

Koko ajan lisääntyvä metsäsijoittamisen muoto ovat myös erilaiset metsärahastot. Koska rahastolla on omistuksessaan paljon metsää ja hakkuita päästään sitä kautta suorittamaan jatkuvasti, on metsänomistajalla mahdollisuus saada sijoituksestaan säännöllistä tuloa. “OP-Metsänomistaja-rahasto jakaa omistajilleen vuosittain vähintään 75 % vuoden aikana realisoituneesta puunmyyntitulosta. Tuoton suuruuteen vaikuttaa myös se, miten metsätilojen arvo on seurantajakson aikana muuttunut.” Rahastosijoittaminen on metsänomistajalle Tapio Tillin mukaan vaivaton vaihtoehto. “Rahastosijoittamisen suurin etu on, että sen arvonkehitystä on helppo seurata. OP-Metsänomistaja on auki merkinnöille kaksi kertaa vuodessa, jolloin myös omistuksen kulloinenkin arvo lasketaan.” OP-Metsänomistajaan pääsee kiinni 5000 euron minimipääomalla.

Metsänhoitoammattilainen on vihreän salkkusi luottohoitaja, jonka osaamisen avulla rakennat metsäsijoituksellesi tuottavan kasvun olosuhteet.

Kolmas metsäsijoittamisen muoto on sijoittaminen yhteismetsään, jolloin metsänomistaja liittää oman metsätilansa osaksi suurempaa tilojen kokonaisuutta. Yhteismetsäomistus mahdollistaa rahastosijoittamisen tapaan metsänomistajalle säännöllisten tulojen syntymisen, sillä yhteismetsät jakavat osakkailleen vuosittain puunmyyntituottoihin liittyvää jako-osuutta. Rahastosijoittamiseen verrattuna yhteismetsään sijoittaminen tosin ei ole aivan yhtä vaivatonta. “Yhteismetsän arvoa ei rahaston tavoin lasketa eikä yhteismetsä lunasta osakkaiden yhteismetsäosuuksia.”

Miksi metsään kannattaa sijoittaa?

Tapio Tilli tiivistää metsäsijoittamisen edut kolmen kohdan listaksi. “Metsä on kotimainen, konkreettinen ja turvallinen sijoituskohde. Lisäksi siihen liittyy sijoittamisen muotona aivan erilaista tunnelisää kuin vaikkapa osakesijoittamiseen. Ihminen, joka nauttii luonnossa liikkumisesta ja harrastamisesta, saa sijoituksestaan myös sellaista tuottoa, jonka arvoa ei voi rahassa mitata.”

Metsäsijoittamisen puolesta puhuu sekin, että metsäsektorin näkymät ovat tällä hetkellä varsin hyvät. “Metsä- ja puuteollisuudessa tehdään parhaillaan paljon uusia investointisuunnitelmia. Toteutuessaan nämä luovat puukaupalle kovasti suotuisat olosuhteet.” Myös ilmastonmuutoksen torjunnassa puulla on Tapio Tillin mukaan suuri rooli. “Sellusta voidaan valmistaa raaka-aineita, joilla voidaan enenevässä määrin korvata esimerkiksi fossiilisesta polttoaineesta valmistettua, luontoa rasittava muovia. Lisäksi sellulla pystytään korvaamaan puuvillantuotantoa, jonka tiedetään olevan ympäristöä kuormittavaa. Oma osansa on myös puurakentamisella, joka on rakennusmuotona muita ympäristöystävällisempi. Eikä unohtaa sovi sitäkään, että puusta voidaan valmistaa myös biopolttoainetta.”

Lopuksi Tapio Tilli haluaa muistuttaa vielä tärkeästä asiasta. “Aivan kuten kaikessa sijoitustoiminnassa, myös metsäsijoittamisessa on hyvä perehtyä mekanismeihin, jotka vaikuttavat sijoituksen tuottavuuteen. Metsäsijoittamisen tapauksessa kannattaa selvittää ainakin karkealla tasolla esimerkiksi metsänhoidon, puukaupan ja metsäverotuksen perusteet. Kun perusteet ovat hallussa, on asioista helpompi puhua samaa kieltä myös metsänhoitokumppanin kanssa.”

Ja ammattilaisen apua kannattaa Tapio Tillin mukaan metsäsijoituksen hoidossa hyödyntää. “Metsänhoitoammattilainen on vihreän salkkusi luottohoitaja, jonka osaamisen avulla rakennat metsäsijoituksellesi tuottavan kasvun olosuhteet.”

Harkitsetko metsäsijoittamista? Ota yhteyttä!

Tilaa OTSO:n uutiskirje ja saat tuoreet jutut suoraan postilaatikkoosi!