Matti Eestilä on kasvattanut metsäomistuksensa kokoa suunnitelmallisesti. Vaikka metsän taloudellinen tuottopotentiaali onkin Matilla metsäsijoitusten tekemisessä tärkein ohjaava elementti, painottaa hän päätöksissään myös sellaisia arvoja, joille ei voi laskea tuottoa numeroissa.

Kuopiossa asuva 68-vuotias Matti Eestilä on tällä hetkellä eläkkeellä – tai ei ole aivan kuitenkaan. Yli 30 vuotta johtavissa asemissa eri yrityksissä toiminut Matti ei malta jättää liike-elämää kokonaan taakseen vieläkään ja se näkyy muun muassa tavassa, jolla hän omia metsäomistuksiaan hoitaa. “Teollinen ajattelu tuli toimintaani vahvasti mukaan vuosina, jolloin pyöritin omia yrityksiäni. Tätä samaa ajattelua hyödynnän edelleen liiketoimieni lisäksi myös omien metsäsijoitusteni tuottavuuden optimoimisessa.”

Kiinnitä huomiota kokoon ja infraan

Matti Eestilä osti ensimmäisen, 530 hehtaarin suuruisen metsätilansa tarkan esiselvityksen jälkeen Venäjän rajalta Kuhmosta, Jonkerijärven yläpuolelta. “Ostopäätökseeni vaikutti ennen kaikkea tilan koko. Tilan on oltava laajuudeltaan useita satoja hehtaareita ennen kuin siihen talousmielessä kannattaa ruveta sijoittamaan. Tutkin ennen ostopäätöstäni tarkasti myös myytävän tilan luontoarvot. Eränkävijänä metsä kutsuu minua vahvasti ja haluan että tilaltani löytyy lampia, järviä, puroja, korkeuseroja, kallioita ja soita.” Myöhemmin Matti osti ensimmäisen tilansa vierestä vielä kaksi uutta tilaa. Metsäomistuksia hänellä on tällä hetkellä yhteensä 1700 hehtaarin verran.

Mitä teollinen ajattelu metsänhoidossa sitten käytännössä tarkoittaa? Matti kertoo, että kysymys on kahdesta asiasta. “Ensinnäkin tilan on oltava kooltaan tarpeeksi suuri ja puuston kehitysluokiltaan tarpeeksi monipuolinen. Tämä mahdollistaa sen, että tilalla voidaan tehdä hakkuita säännöllisesti ja jatkuvasti. Käytännössä asian pitäisi mennä niin, että kun toisesta päästä hakataan ja otetaan tuottoja, samaan aikaan toiseen päähän istutetaan uutta metsää varmistamaan jatkuva kassavirta. Metsätilalta pitää siis löytyä yhtä aikaa taimikkoa, nuorta metsää, kolmos- ja nelosvaiheen metsää sekä päätehakkuuikäistä puustoa. Toinen tärkeä asia on metsätilan infra. Yhtä isoa tilaa on kustannustehokkaampaa ja helpompaa hoitaa kuin montaa pienempää, toisistaan irrallaan olevaa tilaa.”

Itse vai ulkopuolisella avustuksella?

Matti Eestilällä metsänhoitoasiat ovat ammattimaisesti omissa hyppysissä. “Raivaussaha pysyy minulla kyllä kädessä, mutta luonnollisestikaan näin ison mittakaavan metsäomistusta ei ole järkeä yrittää hoitaa yksin. Pyrin kuitenkin olemaan metsäni hoidossa mahdollisimman omavarainen ja tätä varten ostin esimerkiksi joitakin aikoja sitten oman motoyhdistelmän. Tällä hetkellä metsätilallani on viisi ihmistä töissä.”

Suunnitelmallisuus on luonnollisesti Matille metsänhoidossa kaiken kulmakivi. “Metsäni hoitotoimet suunnittelen yhdessä ystäväni, pitkän linjan metsätalousinsinöörin kanssa. Kaikki toimet metsässäni tehdään systemaattisesti ja siten, että ne palvelevat metsäsijoituksilleni asettamiani tavoitteita.”

Kun metsänhoitohanke kasvaa mittaluokaltaan riittävän suureksi, on Matti kuitenkin sitä mieltä että myös ulkopuoliseen apuun ja ammattitaitoon kannattaa turvautua. “Kun ostin metsätilani, niissä oli tiestöä yhteensä vain kahden kilometrin verran. Teiden kunnostus ja uusien rakentaminen olikin metsänhoitotoimieni tärkeyslistalla ensimmäisten joukossa. Metsäomistukseni laajuus teki myös tiehankkeesta sellaisen kokoluokan projektin, että katsoin järkeväksi antaa sen ulkopuolisen hoidettavaksi.”

Kaikki toimet metsässäni tehdään systemaattisesti ja siten, että ne palvelevat metsäsijoituksilleni asettamiani tavoitteita.

Matti valitsi tiehankkeensa toteuttajaksi OTSO:n. “OTSO oli minulle ennestään tuttu, sillä seuraan liike-elämää aktiivisesti ja myös metsäsektorin toimintakenttä on minulla jatkuvasti tarkkailun alla. OTSO:n valitsin toteuttajaksi tiehankkeeseeni, sillä heillä on ehdottomasti vahvin osaaminen juuri tämän tyyppisissä projekteissa sekä Kemera-tukien hakemisessa. Valintaan vaikutti myös se, että metsätiestöni rakentamiseen tarvittiin 50–60 tonnia mursketta. OTSO:lla oli murskaussopimukset kunnossa, joten saimme murskeen osana projektia näppärästi omalta maaltani.”

Tiehanke etenee Matin metsätilalla parhaillaan hyvää vauhtia ja vuoden 2018 loppuun mennessä hänen metsissään kiemurtelee hyväkuntoista metsätietä yhteensä vajaan 30 kilometrin verran. “Tänään viimeksi kävin katsomassa miten työt etenevät. Tuntuihan se hienolta ajella paikan päälle hyväkuntoista tietä pitkin. Työn jälki vaikuttaa erittäin laadukkaalta.”

Ei vain arvonnousua, vaan paljon muutakin

Metsä on Matin mukaan sijoituskohteena suhteellisen vakaa. “Metsäsijoituksen tuoton kasvua ei lama heiluttele. Puun hintaa taloussuhdanteet tietenkin kausittain jonkin verran muovaavat, mutta jos puuta ei tarvitse myydä kuin metsänhoidollisista syistä, niin tälläkään ei ole sijoituksen tuottavuuteen suurta vaikutusta.” Toki Matti tunnistaa myös metsäsijoittamiseen liittyvät riskit. “Tämä kesä meillä menee tykkytuhoja korjatessa. Viime talvi jätti jälkensä metsässäni noin 600–700 hehtaarin suuruiselle alueelle, ja osassa metsää tuhot ovat vakaviakin.”
 
Sen lisäksi, että metsä on taloudellisen tuottopotentiaalinsa vuoksi Matille mieluisa sijoitusvaihtoehto, vaikuttavat metsän vetovoimaisuuteen myös Matin omat henkilökohtaiset kiinnostuksen kohteet. “Eränkävijäurani alkoi ollessani 12-vuotias. Silloin lähdin metsälle ensimmäisen kerran ja tuon jälkeen olen käynyt metsällä sekä Suomessa että ulkomailla joka syksy.”

Lopuksi Matti vielä tiivistää oman ajatuksensa metsäsijoittamisesta mukavan kuvaavalla tavalla. “Kyllähän metsä sijoitusmuotona on valtavan monipuolinen – ja juuri siksi se tuntuu sijoitussalkussa aivan erilaiselta kuin vaikka Nokian osakepaperi. Osakesijoittamisessa ei voi nauttia kuin osakkeen arvonnoususta, mutta metsäsijoittamisessa voi nauttia paljon muustakin.”

Olisitko sinäkin kiinnostunut OTSO:n palveluista? Ota yhteyttä!

Matti Eestilä

Tilaa OTSO:n uutiskirje ja saat tuoreet jutut suoraan postilaatikkoosi!