Metsänomistaminen huipentuu monelle siihen hetkeen, kun puukauppasopimus allekirjoitetaan. Tapahtuman merkittävyyttä lisää se, että useimmat metsänomistajat tekevät puukaupan vain muutaman kerran elämässään. Lue seuraavasta miten varmistat onnistumisesi tärkeällä hetkellä ja mikä on markkinoiden kokonaisvaltaisesti kannattavin tapa muuttaa metsäomistus rahaksi.

Metsänomistajalla on mahdollisuus saada tuloja puukaupasta metsän elinkaaren aikana 1–3 kertaa ennen varsinaista päätehakkuuvaihetta. Harvennus- eli kasvatushakkuita ei kannata laiminlyödä, sillä niiden oikea-aikaisella toteutuksella annetaan metsälle arvonnousun edellytykset. Samalla varmistetaan, että puukaupassa onnistutaan parhaiten siinä kohtaa, kun metsä tulee luontaisen elinkaarensa päähän. Hoitamalla metsää oikein ja myymällä puuta säännöllisesti, metsästä saadaan pitkällä tähtäimellä kokonaisuutena paras mahdollinen tuotto – puun kausittaisista hintavaihteluista huolimatta.

Risukkoa vai tukkimetsää?

Metsä kasvaa hyvin, kun puusto on oikeassa kasvutiheydessä ja saa riittävästi valoa sekä elintilaa latvukselle. Oikea-aikaisesti suoritetuilla harvennushakkuilla puulle vapautetaan lisää kasvun mahdollisuuksia ja annetaan sille edellytykset järeytyä arvokkaaksi tukkipuuksi nopeammin.

Metsän ensiharvennus suoritetaan puuston ollessa 20–30-vuotiasta. Ensiharvennus on metsän harvennuksista merkittävin, sillä sen aikana metsästä valitaan kasvatukseen jäävä paras puuaines, jonka kasvun tieltä raivataan esteet pois. Voidaankin ajatella, että ensiharvennuksella metsälle rakennetaan kasvustrategia, jolla varmistetaan että metsä jatkaa kasvuaan mahdollisimman tuottavaan suuntaan.

Ensiharvennuksen jälkeen metsässä tehdään hakkuu 1–2 kertaa sen ollessa 40–75 vuoden ikäistä. Näiden kasvuharvennusten aikana metsästä poistetaan osa puustosta ja vapautetaan jäljelle jääville yksilöille lisää elintilaa. Ajankohdan kasvuharvennusten suorittamiseen voi määritellä ensiharvennusta joustavammin omien tuottotavoitteiden mukaan. Toteuttamatta harvennuksia ei kuitenkaan kannata missään nimessä jättää, sillä ne nopeuttavat oleellisesti puuston arvokasvua.

Metsässä voidaan tehdä myös pienaukko- ja poimintahakkuita, joiden tarkoituksena on tukea metsän jatkuvaa kasvua ja monipuolistaa sen ikärakennetta. Näiden hakkuiden aikana metsässä ei hakata isoa alaa, vaan sinne tehdään pieniä, luontaisesti uudistuvia aukkoja.

Hoitamalla metsää oikein ja myymällä puuta säännöllisesti, metsästä saadaan pitkällä tähtäimellä kokonaisuutena paras mahdollinen tuotto – puun kausittaisista hintavaihteluista huolimatta.

Kaikkien harvennushakkuiden perimmäinen tarkoitus on saada metsä tuottamaan maksimaalinen määrä sellaista puuta, jossa on paras arvokasvu metsänomistajalle. Aktiivisella harvennuksella metsän kasvua suunnataan juuri tähän sen arvokkaimpaan osaan. Voidaankin sanoa, että harvennuksilla varmistetaan metsän tuottavan risukon sijaan tukkimetsää.

Paras palkinto päätehakkuuvaiheessa

Metsän päätehakkuu, eli uudistushakkuu, suoritetaan metsän ollessa 75–110-vuotiasta. Kun metsä tulee uudistamisikään ei puukaupan kanssa kannata vitkastella. Nimittäin, kun metsä on tullut luontaisen kasvunsa päähän, sen tuottavuuden nousu lakkaa. Itse asiassa käykin aivan päinvastoin, sillä metsän tuotto kääntyy negatiiviseksi puuston arvotappion myötä. Joidenkin arvioiden mukaan metsän tuottavuus heikkenee 2–3 % vuodessa sen jälkeen kun se on saavuttanut kasvukaarensa päätepisteen. Sen sijaan, että puuta seisottaisi metsässä arvoaan menettämässä, kannattaakin se laittaa tuottamaan uudelleen. Tämä tapahtuu tekemällä puukauppa ja sijoittamalla tulot tuottavampiin kohteisiin.

Puukaupasta saadut tulot riippuvat useista eri tekijöistä ja vaihtelevat vuosittain. Saatuihin tuloihin vaikuttavat esimerkiksi puuston järeys, laatu ja puulaji. Oksaton männyn tyvitukki sekä järeä kuusen tyvitukki ovat puulajeista arvokkaimpia. Vähiten arvokasta on energiapuu, eli haapa, leppä ja paju. Keskimääräinen puukaupan koko on 450 m3, josta saatu kantorahatulo on keskimäärin 9900 euroa. Puukaupan ajankohtaa miettiessä päätöstä kaupasta ei kannata perustaa puun kausihintaan, vaan toteuttaa puukauppa silloin, kun metsä hyötyy siitä kokonaiskasvua ajatellen eniten. Näin varmistetaan, että metsän omistuksesta jää kokonaisuutena parhaiten viivan alle.

Parhaan palvelun rehtiä puukauppaa

OTSO tarjoaa metsänomistajalle puukaupan täyden palvelun hankintakauppana. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että OTSO hoitaa asiakkaan puolesta kaikki puukaupan yksityiskohdat hakkuiden suunnittelusta puunkorjuuseen ja puun myyntiin. OTSO tietää, että metsänomistajalle tärkeintä on saada metsästä pitkällä tähtäimellä paras mahdollinen tuotto. Puukauppa ja sitä seuraavat toimenpiteet suunnitellaankin aina tätä silmällä pitäen.

OTSO on sitoutumaton palveluntarjoaja, jolla on toimivia ja hyviin kauppatapoihin perustuvia kumppanuussuhteita useisiin puunjalostusteollisuuden toimijoihin. Siksi puulle löydetään aina hyvä ostaja ja pystytään neuvottelemaan sille paras mahdollinen hinta. Hinnoittelu on läpinäkyvää ja rehellistä. OTSO avaa metsänomistajalle aina selkokielellä, mikä puukaupan kiinteä hinta hänelle puukauppakulujen jälkeen on. OTSO:n kumppanina metsänomistajalla on myös aina viime kädessä itsellään vapaus päättää siitä, kenelle hän haluaa puunsa myydä.

Puukaupan jälkeen on aika auttaa metsä uuteen kasvuun. Samalla on hyvä tarkistaa, onko metsällä muitakin tarpeita, sillä hoitamalla kaikki metsän tarvitsemat hoitotoimet kuntoon kerralla, metsänomistaja säästää selvää rahaa. OTSO toteuttaa metsän hoito- ja uudistamistoimenpiteet ammattitaidolla sekä vastuullisesti, metsälakia ja metsänhoidon suosituksia noudattaen. Näin varmistetaan, että metsän uusi puusukupolvi saa parhaat kasvun edellytykset ja tuottaa metsänomistajan tavoitteiden mukaan myös tuleville sukupolville.

Suunnitteletko puukauppaa? Ota yhteyttä!

Tilaa OTSO:n uutiskirje ja saat tuoreet jutut suoraan postilaatikkoosi!