Pekka Uutaniemi tietää, että metsän arvo nousee vain kun sitä hoitaa aktiivisesti. Pekalle vihreästä omaisuudesta huolehtiminen on tärkeää siksikin, että hän haluaa siirtää isältään aikoinaan perimänsä metsätilan omille lapsilleen hyväkuntoisena kun sen aika joskus on.

Armeijasta everstinä eläkkeelle jäänyt Pekka Uutaniemi asuu Lapualla, mutta viettää kuukausittain aikaa Pohjois-Satakunnassa Siikaisissa metsäpalstallaan. Siikaisten tila on Pekalle erityisen merkityksellinen, sillä se on hänen syntymäpaikkansa. “Tämä tila on ollut minulle erityisen tärkeä ihan pikkupojasta alkaen, ja olen viettänyt täällä paljon aikaa senkin jälkeen kun aikoinaan muutin pois kotoa.”

Uudistamisen aika

Pekka on vuosien varrella hoitanut tilaansa aktiivisesti itse, tekemällä mm. taimikoiden ja teiden raivauksia. Noin kymmenen vuotta sitten eteen tuli kuitenkin sen kokoluokan projekti, että Pekka päätti harkita hankkeen toteutukseen ulkopuolista tekijää. “Isäni aikana, 30-40 vuotta sitten, 130 ha:n metsätilalleni oli tehty kunnostusojitus kahdelle suoalueelle”, Pekka kertoo. “Ojat olivat tähän asti toimineet juuri kuten pitääkin ja metsän kasvu oli muuttunut sankaksi kunnostetuilla alueilla. Nyt ojat kuitenkin alkoivat olla aika lailla umpeutuneita ja vesitalous ei enää toiminut samaan tapaan kuten parhaina aikoina. Oli siis aika ryhtyä tekemään tilanteelle jotain.”

Pekan pohtiessa suometsähankkeensa aloittamista, OTSO:n ammattilaiset ottivat häneen samaan aikaan yhteyttä. “Kyllä hankkeen liikkeellepaneva voima lopulta oli juurikin tuo yhteydenotto”, Pekka kertoo. “Hanke lähti käyntiin vaivattomasti metsäammattilaisten aktiivisen otteen ansiosta. Toiveitani kuunneltiin tarkkaan ja hankkeen suunnittelu käynnistettiin niiden pohjalta.”

Isokin hanke hoituu, kun sen osaa

Suometsänhoitohankkeet toteutetaan monesti usean tilan yhteishankkeina, sillä laskuojat menevät usein naapuritilojen läpi eikä vesitalouden kuntoonlaitosta ole mitään hyötyä, jos veden virtaus päättyy naapuritilan puolelle. Pekka Uutaniemi kertoo, että hänen ei itse tarvinnut lähteä kokoamaan naapureita mukaan projektiin. “Naapurustostamme lähti mukaan puolenkymmentä tilaa, joten hankkeena tämä oli melko suuri. Projektin vetäjä kuitenkin hoiti hankkeen kasaamisen ja asioista sopimisen muiden osapuolten kanssa. Hanke käynnistyi siis minun näkökulmastani varsin vaivattomasti.”

Hankkeen suunnitteluvaihe ja maastomerkinnät tehtiin syksyllä ja kaivuut aloitettiin seuraavana kesänä. Kaivuisiin meni yhteensä noin vuosi, ja niitä tehtiin kahden vuoden aikana. “Meille sattui säiden puolesta hieman huterat oltavat, sillä kaivuuvuoden kesä ja syksy olivat kovin märkiä. Kaivuista jouduttiin jossain kohtaa pitämään taukoa ja niitä jatkettiin vasta seuraavana talvena kun  kestävät kelit olivat saapuneet.”

Minulle on selvää se, että metsäomaisuuden arvo nousee vain, jos siitä pidetään aktiivisesti huolta. Tahdon myös että poikani ja kaksi tytärtäni saavat aikanaan itselleen hoidettavaksi hyväkuntoisen ja terveen metsän.

Kannattaisiko muidenkin?

“Sille, että aikoinaan lähdin tähän hankkeeseen, ei oikeastaan edes ollut metsätaloutta ajatellen vaihtoehtoja”, Pekka muistelee. “Jos vesitalouden kuntoonlaitto olisi tuolloin jätetty tekemättä, olisi metsäni aikoinaan kunnostusojitettujen alueiden hyvä kehitys loppunut ja alueet soistuneet uudestaan.”

Tänä päivänä Pekan metsä voi hyvin. “Se kaikki, mitä siellä on isäni ajoista alkaen saatu aikaan, on jatkanut hyvää kehitystään. Aion pitää ojat jatkossakin kunnossa sekä hoitaa ja harventaa puustoa kunnostusojitetuilla alueilla säännöllisesti. Ja noin kolmenkymmenen vuoden päästä luultavasti tulee aika avata ojat taas uudelleen.”

Pekka sanoo voivansa suositella vastaavanlaiseen hankkeeseen lähtemistä muillekin. “Minun metsässäni vedet virtaavat tällä hetkellä hyvin ja se on asia, josta minun ei nyt vähään aikaan tarvitse kantaa huolta.” Mutta ei Pekka silti aio laakereilleen jäädä metsäasioiden hoidon suhteen lepäämään. “Hoidan metsääni voimassa olevan metsäsuunnitelman mukaan. Sen lisäksi ohjelmassa on pian aikoinaan kunnostusojituksen jälkeen aloitetun tiehankkeen viimeistely.”

Miksi Pekka sitten tahtoo hoitaa metsäänsä niin huolellisesti? “Minulle on selvää se, että metsäomaisuuden arvo nousee vain, jos siitä pidetään aktiivisesti huolta. Tahdon myös että poikani ja kaksi tytärtäni saavat aikanaan itselleen hoidettavaksi hyväkuntoisen ja terveen metsän.”

Voisiko OTSO olla avuksi myös sinun suometsänhoitohankkeessasi? Ota yhteyttä!

Pekka Uutaniemi

Tilaa OTSO:n uutiskirje ja saat tuoreet jutut suoraan postilaatikkoosi!